Minimalistikin nauttii laadukkaista palveluista

Yhteistyössä Albergan Bella Rosetten kanssa. 

Kirjoitin hiljattain, kuinka olen vuosien mittaan toteuttanut tavoitteitani life designin avulla. Kerroin, että olen onnistunut erinomaisesti kaikilla muilla osa-alueilla, mutta taloudellisiin tavoitteisiini en ole vielä päässyt, koska olen panostanut muihin asioihin. Kuten nyt tähän hoitovapaaseen, joka syö tämän hetken tulojen lisäksi myös eläkekertymääni. Yritän kompensoida sitä jatkuvalla säästämisellä ja sijoittamisella mahdollisuuksien mukaan. Vaikka en todellakaan ole köyhä millään muotoa – tämä muutaman vuoden kestävä pienituloisuus on täysin oma valintani – on joitain houkutuksia ollut pakko jättää väliin. 

Life designiin kuuluu olennaisena osana sen miettiminen, mitä tekisi, jos raha ei olisi esteenä. Minimalistina en haaveile tavarasta enkä sen puoleen kaipaa isompaa kotiakaan, eikä kukaan oikein tiedä, koska matkustaminen on taas mahdollista. Mutta jos se ei olisi rahasta kiinni, käyttäisin palveluja reippaasti enemmän. Olisi ihanaa istuttaa useammin koko perhe ravintolaan palveltavaksi ja käydä katsomassa vaikka jokainen Kansallisoopperan uusi baletti. Osallistua pieniin ja ekslusiivisiin tanssiworkshopeihin ja joogaretriitteihin. Ja aivan erityisesti haluaisin käyttää hyvinvointi- ja kauneuspalveluita, etenkin nyt, kun arjessa pienten lasten kanssa kauneudenhoidolle on minimaalisesti aikaa. 

Vaihdantatalous pienituloisen haaveiden mahdollistajana

Pitkän linjan life designerina aloin miettiä, miten voisin saada haluamiani asioita elämääni, vaikka tuloni ovat tällä hetkellä… noh, minimaaliset. Tämän blogin pitäminen on minulle puhdas harrastus, vaikka kuukausilukijoita onkin kertynyt jo mukavasti yli 5 000. Jos tavoitteenani olisi kaupallinen menestys, en kirjoittaisi sangen epäkaupallisesta minimalismista. Jostain kumman syystä yhteistyötarjouksia ei satele, kun kannustan jättämään turhat tavarat ostamatta ja suosimaan kierrätettyä…

Kirjoitan kuitenkin myös työssäni markkinointitoimistolla kaupallisia sisältöjä, tällä hetkellä siis osa-aikaisesti, ja siitä sainkin idean: Mitä jos ottaisin yhteyttä johonkin lähellä sijaitsevaan kauneushoitolaan ja ehdottaisin yhteistyötä – minulle hoitoa, heille tekstiä. 

Haussa monipuolinen asiantuntija tositarkoituksella

Seuraavana haasteena oli löytää kauneushoitola, jonka kanssa arvomaailma kohtaisi. Kirjoitin heinäkuussa kauneusihanteista ja siitä, kuinka toivon, että kenenkään ei tarvitsisi tavoitella liian kaukana itsestään olevia ihanteita. Näyttävien huulitäytteiden sijaan lähdin etsimään hoitolaa, jossa jaksettaisiin aidosti paneutua ihoni kuntoon, tarpeisiini ja mahdollisuuksiini, joihin ei valitettavasti tällä hetkellä kuulu kovin monimutkaiset kauneudenhoitorutiinit. Toisaalta esimerkiksi kasvojooga kuuluu päivittäiseen elämääni ja kasvoni ovatkin – ehkä ainakin osittain sen ansiosta – pysyneet nuorekkaina. Halusin jonkun oikeasti tutustuvan minuun ja arvioivan, mistä hoidoista hyötyisin, ja toisaalta sanovan rehellisesti, mitä minulle ei kannata tehdä. 

Käytin varmaan neljä tuntia surffaillessani lähialueiden kauneushoitoloita. Halusin löytää paikan, jossa tehtäisiin muutakin kuin hemmotteluhoitoja, mutten toisaalta halunnut joutua itselleni vääränlaisen laitehoidon mannekiiniksi vain hoitolan eduksi. Haussa oli siis kauneushoitola, jolla olisi riittävän laaja tarjonta ja josta välittyisi asiantunteva, luotettava ja miellyttävä kuva. 

Kauneushoitolan kanssa kannattaa solmia pitkä suhde

Leppävaaran Sello-kauppakeskuksen lähellä sijaitseva Albergan Bella Rosette vaikutti juuri täydelliseltä paikalta. Heillä on laaja palvelutarjonta ripsistä ja kynsistä monenlaisiin kasvo- ja vartalohoitoihin. Laitoin heille viestin ehdottaen yhteistyötä ja sainkin pian vastauksen. Löysimme yhteisen ajan kalentereistamme ja menin tapaamaan sekä paikan omistajaa, SKY erikoiskosmetologi-meikkaaja Mariannaa että toista SKY erikoiskosmetologia Hannaa. Pohdimme pitkään, mistä hoidosta hyötyisin eniten. Sain myös kuulla rehellisesti, mitä hoitoja minulle ei kannata vielä tehdä. Tarjolla on nykyisin niin tehokkaita laitehoitoja, että niitä ei kannata aloittaa liian nuorena. Oli imartelevaa kuulla, että neljääkymmentä lähentelevät kasvoni eivät vielä välttämättä kaipaa niitä kaikkein tehokkaimpia hoitoja. Ja hyvin lohdullista tietää, että tehokkaita keinoja löytyy siihen hetkeen, kun kasvojooga ei enää yksin riitä ylläpitämään kaipaamaani positiivista ilmettä. 

Keskustellessamme kävi erittäin selväksi, että arvomaailmamme todellakin kohtaavat. Albergan Bella Rosettessa tehdään monipuolisesti tehokkaita hoitoja mikroneulauksesta RF-hoitoihin sekä plasmapen-hoidoista täyttöliftauksiin. Hoidot valitaan aina asiakkaan ihon kunnon ja tarpeiden mukaisesti. Joskus se tarkoittaa asiakkaiden toiveista kieltäytymistä ja sopivamman hoidon ehdottamista. Esimerkiksi minua olisi kiinnostanut testata kasvoilleni hurjasti kehuttua HIFU-hoitoa, joka korkeaintensiivisen ultraäänen avulla kiinteyttää hoidettavaa aluetta niin, että esimerkiksi kasvojen piirteet tulevat paremmin esiin ja iho silottuu. Se on kuitenkin kortti, jonka nyt tiedän jättää omien kasvojeni kohdalla odottamaan tulevaisuutta.

Puhuimme myös siitä, kuinka ammattitaitoinen kosmetologi kyselee asiakkaansa kuulumisia muutenkin kuin kohteliaisuudesta. On esimerkiksi tärkeää tietää, onko asiakas viettämässä lähiviikkoja paahtavassa auringonpaisteessa, sillä joidenkin hoitojen jälkeen ihon pitäisi saada toipua rauhassa. Osa hoidoista on tosiaan niin tehokkaita, että ihon uudistuessa palautumiseen saattaa kuulua punoitusta ja hilseilyä. Jos siis haluaa näyttää hyvältä vaikka pikkujouluissa tai häissä, kannattaa hoidot aloittaa ainakin 2-3 kuukautta aiemmin. Niin, moni hoitoja tosiaan kannattaa tehdä sarjoina, että tuloksista saadaan toivotunlaisia ja mahdollisimman pitkäkestoisia. Yhtäkkiä Suomen pimeä syys-talvikausi ilman aurinkolomia näyttäytyykin mahdollisuutena!

Raskausmuistoksi riittävät valokuvat

Kattavan konsultaation avulla löysimme hoitovaihtoehdon, joka tyydytti uteliaisuuttani tehokkaiden laitehoitojen suhteen. Kuten olen kertonut, on minulla raskauksien jäljiltä edelleen hieman vatsalihaserkaumaa. Ihanan fysioterapeuttini mukaan lihastoimintani on jo “aivan hyvä”, mutta entinen tankotanssija ja fitness-malli minussa ei ole vielä tyytyväinen sen enempää vatsalihasten kuntoon kuin niiden ulkonäköön. Erkaumaa ei kauheasti enää ole, kliinisellä mittapuulla ei ollenkaan. Kovassa rasituksessa vatsan keskellä pystyssä kulkeva jännesauma, linea alba, painuu kuitenkin edelleen kuopalle. Ja vaikka olen valtavan iloinen, että seisoessa vatsan iho näyttää hyvältä, ei tarvitse mennä kuin alaspäin katsovaan koiraan tai konttausasentoon huomatakseen, että mahassa on asunut joku. Toisia häiritsee, toisia ei. Kadehdin heitä, joita ei häiritse. Minua nimittäin häiritsee aika paljonkin.

Seisaaltaan vatsan iho näyttää hyvältä, mutta vähänkin rutistuessaan iho kurtistuu ja näyttää paperiselta.

Olen kerran aikaisemmin kokeillut RF-hoitoa vatsalleni ja olin oikein tyytyväinen saamiini tuloksiin. Iho kiinteytyi selvästi ja ennenkaikkea linea alba napakoitui tuntuvasti. HIFU-hoitoa tehdään Albergan Bella Rosettessa eniten kasvoille, erityisesti leuan seudun napakoittamiseen. Hoitoa voi kuitenkin tehdä myös vartalolle ja Bella Rosettessakin sitä on tehty esimerkiksi alleille ja vatsan alueelle. HIFU eli High Intense Focused Ultrasound vaikuttaa kasvoilla jopa 4,5 mm syvyyteen, vartalolla hoitoa tehdään jopa 13 mm syvyyteen. Sovimme siis ajan vatsanseudun HIFU-hoitoon. Kalenteria piti katsoa tarkasti, sillä HIFU lämmittää kudoksia voimakkaasti, eikä viikkoon hoidon jälkeen saa mennä saunaan, oleskella kuumassa auringonpaisteessa tai tehdä rankkaa hikitreeniä.

Hoitoaamuna jopa vähän jännitti, mutta HIFU osoittautui kivuttomaksi, ainakin vatsani kohdalla.

Hetki omaa aikaa ja rutkasti kosteutta kasvoille

Etenkin pienten lasten äidit usein tietävät mitä tarkoitan, kun sanon jopa hammaslääkärikäynnin tuntuvan ihanalta omalta ajalta. Hoitokokemus Albergan Bella Rosettessa oli kuitenkin ihan aidosti rentouttava, siitäkin huolimatta, että olin kuin mikäkin kyselyikäinen varmistaessani, että osaisin kertoa teille hoidoista. Muistelin käyneeni kasvohoidossa viimeksi vuonna 1998, joten en aivan ole perillä nykyisestä hoitotarjonnasta. Hanna lohdutti minua, ettei asiakkaan tarvitsekaan olla. Halutessaan voi varata ajan esimerkiksi vain “laitehoitoon”, ja yhdessä kosmetologin kanssa valitaan hoito, mistä omat kasvot parhaiten hyötyvät.

Hanna teki minulle ProFacial-kasvohoidon. Kyseessä on etelä-korealainen aqua peeling -hoito eli syväpuhdistava vesikuorinta. ProFacialissa mikrokokoiset vesipisarat ja vahva tyhjiövirtaus kuorivat iholta kuollutta solukkoa ja avaavat mikrokanavia, joiden kautta ravinteet imeytyvät syvälle ihoon. Hoito tuntui miellyttävältä ja sen jälkeen sain kasvoilleni kosteuttavaa hyaluronihappoa sisältävän sheet maskin. Se sai jäädä vaikuttamaan, sillä seuraavaksi oli HIFUn aika!

HIFU-hoito antaa pitkäkestoiset tulokset

Hanna aloitti hoidon tekemällä suunnitelman kuinka hoitopäällä edetään hoitoalueella. HIFU-hoitolaite antaa ultraääntä sykäyksinä ja hoito saattaa kuulemma olla joillekin hieman kivulias, etenkin sellaisilla alueilla, jossa luu on heti ihon alla. Hoitoa tehtiin vatsalleni kolmeen eri syvyyteen, mutta en onneksi tuntenut kuin yksittäisiä pieniä nipistyksiä.

HIFUn jälkeen iho saattaa olla hieman turvonnut ja kipuakin saattaa esiintyä. Tulokset voimistuvat vähitellen ja valmis lopputulos on näkyvissä 2-3 kuukautta hoidon jälkeen. Vitsailimme, että voin sitten jouluna ihastella timmiä vatsaani. Hoitoa tehdään tyypillisesti kertaluontoisesti, mutta mikäli lähtökohta vaatii useamman käsittelykerran, tekee hoitaja yhdessä asiakkaan kanssa sarjahoitosuunnitelman. Ylläpitöhoitona HIFUa voidaan tarvittaessa tehdä esimerkiksi kerran vuodessa.

Ostin mukaani kollageenijauhetta, josta tehokkaan hoidon saaneet kudokseni saavat rakennuspalikoita. Fysioterapeuttinikin suosittelee erkaumaa kuntouttaville kollageenilisää. Sen tehosta ja toimintamekanismista on vielä ristiriitaisia tuloksia, mutta työssään äitiysfysioterapeuttina hän on huomannut, että kollageenilisästä on ollut asiakkaille selvästi hyötyä. 

Vaikka ostokseni jäivät tällä kertaa tuohon kollageenijauheeseen, oli Hanna miettinyt valmiiksi minulle kotona tehtävään ihonhoitoon sopivat tuotteet, ja huomioinut minimalisminikin: iS Clinicalin cleansing complex toimisi ainoana puhdistustuotteena, saman merkin Youth Eye Complex silmänympärysvoiteena ja Extreme Protect -voide kosteusvoiteena ja aurinkosuojana. Muita tuotteita en välttämättä tarvitsisi. Hanna esitteli tuotteet minulle mutta minkäänlaista tyrkyttämistä ei ollut – tämänhetkinen taloudellinen tilanteeni oli jo entuudestaan hyvin selvillä, sehän tähän blogiyhteistyöhönkin oli johdatellut. Tasaista, kirkasta ja kerrankin kunnolla kosteutettua ihoani katsellessani mietin kyllä, että kunhan tuloni nousevat, olisi ihonhoitoon ihana panostaa enemmän. Kuukausittainen kasvohoito tekisi hyvää tällaiselle hyväihoisellekin.

Suositaan suomalaista työtä

Kun joka tuutista toitotetaan taantumaa, moni laittaa kukkaronnyörit kiinni, vaikka oma talous olisikin kunnossa. Itse olen säästäväinen nousukaudellakin, mutta MBA:na ymmärrän toki, miten talous toimii. Ystävän neuvo: Turhan tavaran tilaaminen Amazonista, Wishistä tai AliExpressistä rasittaa planeettaamme eikä elvytä Suomen taloutta. Jos oma taloutesi sen sallii (tai mietit lahjatoivetta), pyri samalla tukemaan suomalaista työtä. Jos olet tällainen koronavarovainen, kuten minä, voit kysyä jo palvelua varatessa, käyttääkö henkilökunta maskia. Olen aivan varma, että viimeistään pyynnöstä maski puetaan. Albergan Bella Rosettessa tätä ei tarvinnut edes erikseen pyytää. Hanna kertoi, että suuri osa Suomen kosmetologeista toimii sopimusyrittäjinä, joten kauneushoidossa käyminen on mitä parhain keino tukea kotimaan pienyrittäjiä.

Kolme pointtia hyvinvointisi puolesta

Kirjoituksesta tuli melko pitkä ja polveileva, joten otetaan loppuun stubbmaisesti kolme pointtia:

  • Mieti, millaisia asioita haluat elämääsi. Kekseliäisyys saattaa auttaa toiveiden toteuttamisessa, jos esimerkiksi varallisuus ei muutoin antaisi myöten. 
  • Pitkäaikainen asiakassuhde on henkilökohtaisissa palveluissa usein etu. Niin myös kauneushoitoloissa, joiden ammattilaisten tehtävänä on selvittää paitsi ihosi kunto myös elämäntapasi ja suositella parasta hoitoa niiden mukaan. 
  • Jos mietit, miten voisit sijoittaa itseesi ja läheisiisi, voit samalla tukea myös suomalaista työtä – siitä hyödymme me kaikki. 

Ostatko kotimaisia palveluita? Käytkö kauneushoidoissa? Oletko kokeillut HIFUa?

Keskustellaan Facebookissa tai Instagramissa.

Viikonlopun kasvojoogamatka Kristiinankaupunkiin ja Närpiöön

Kasvojooga on viime vuosina kasvattanut kovasti suosiotaan Suomessa. Kyselyitä tunneista tulee useampi viikossa, ja osa on vienyt PK-seudun ulkopuolellekin. Mieleen on jäänyt erityisesti kuopuksen raskauspahoinvoinnin aikaan junalla heitettämäni Pietarsaaren keikka ja viime syksyn vierailu Kristiinankaupungissa. Jälkimmäiseen minun oli tarkoitus palata jo keväällä, mutta korona sotki suunnitelmat. Kristiinankaupungin kansalaisopisto onneksi uusi kutsunsa syksylle. Roadtrip!!

Pieni on kaunista

Pikkukaupungit ovat jostain syystä mielestäni kiehtovia. Upealta Norjanmatkaltamme jäi hyvin mieleen 250 asukkaan Lavik ja sen mainio koulun leikkipaikka luumupuineen. Olen käynyt yli 40 maassa ja useammassa miljoonakaupungissa kuin mitä nyt tähän hätään pystyn laskemaan. Metropoleissa on jotenkin vaikeaa saada kiinni ihmisten elämästä. Pikkukaupungissa kaikki on selkeämpää: Tuolla asutaan, tuolla käydään töissä ja tuossa koulussa, tuossa on ruokakaupat, apteekki ja kuntosali. Ei tule päätösväsymystä.

Toisaalta: viikon lomalle Lontoo on varmasti Lavikia kiinnostavampi vaihtoehto. Pienestä kylästä taas ehtii jo yhden yön vierailulla saada aika hyvän käsityksen. Sanotaan, että Euroopan pääkaupungit muistuttavat toisiaan enemmän kuin valtioiden muut seudut niiden pääkaupunkia. Niinpä Suomen pk-seutua asuttava suurkaupunkimatkaaja tulee pysytelleeksi eräänlaisessa kuplassa. Matkailu avartaa aina, myös kotimaassa.

Närpiö – Närpes

Vuosi sitten kasvojoogakeikallani olimme koko perheen voimin yötä Kristiinankaupungissa ja yövyimme kodikkaassa, pienessä hotellissa vanhassa puukeskustassa. Korona näytti kurittaneen hotellivalikoimaa, joten saimme hyvän tekosyyn tutustua myös 20 kilometrin päässä olevaan Närpiöön. Sieltä löytyi siisti ja ihan viihtyisä Hotel Red & Green – epäilen, että nimi viittaa punaisiin tomaatteihin ja vihreisiin kurkkuihin. Tiesitkö, että yli 70% kotimaisista kurkuista ja tomaateista tulee Närpiöstä? No, tällaisen mainoksen näin, Wikipedia tarjoaa maltillisempia lukuja.

Taustalla Hotelli Red&Green, etualalla liukumäki, joka meni aivan liian lujaa.

9500 asukkaan Närpiön ravintolatarjonta oli yllättävän hyvä. Valitettavasti kehutusta Linds Kök -kasvihuoneravintolasta ei vastattu, joten teimme valinnan Närpiön keskustan ravintoloista. Voiton vei vuodesta 1989 toiminut Casa Pizzeria eikä se todellakaan pettänyt, pizzat olivat todella maukkaita.

Närpes on jopa eksoottinen paikka. 80% närpiöläisistä on ruotsinkielisiä ja vuoteen 2016 asti Närpes olikin yksikielinen – viimeinen ruotsinkielinen yksikielinen paikkakunta Suomessa. Jäljelle jäävistä vajaasta 20 prosentista vain muutama on suomenkielisiä. Pizzeriassa oli ruokalistat myös vietnamiksi ja venäjäksi.

Aasia-marketteja keskustasta löytyi kaksin kappalein, sillä kasvihuoneissa ja roska-autoihin erikoistuneella metallipajalla riittää töitä maahanmuuttajille. Yksinomaan vietnamilaisia on 700. On vaikeaa sanoa, millainen todellisuus on, mutta Närpiö mainitaan usein malliesimerkkinä onnistuneesta kotouttamisesta. Lukemieni lehtijuttujen perusteella maahanmuuttajat ovat tervetulleita ja kiitellään, että heidän lapsensa ovat pelastaneet kyläkouluja. Be like Närpes!

Reippaat reissaajat

Jokainen lapsen ikä on ihana ja kamala yhtä aikaa, mutta reissuseurana 2- ja 3-vuotias ovat kyllä lystikkäitä. Nelituntisen automatkan aikana esikoinen ehti kysyä muutaman kerran, paljonko matkaa on jäljellä, mutta pääsääntöisesti tytöt viihtyivät eväiden, minikirjojen ja lehmien sekä tuulivoimaloiden bongailun voimalla oikein hyvin. Liikkuvaan kuvaan emme autossa vielä ole turvautuneet, mutta sen aika tulee varmasti.

Tämän ikäiset ovat myös erittäin edullista matkaseuraa. Hotellissa he saavat vielä yöpyä vanhempien huoneessa ilman erillismaksua. Emme mahdu mitenkään samaan sänkyyn, joten pakkasimme tytöille mukaan pinnasängyistä jääneet patjat. Niitä lukuunottamatta tämän ikäisten kanssa pärjää jo suhteellisin vähillä matkatavaroilla: rattaita ei enää välttämättä tarvita ja sapuskaksi maistuu sama kuin aikuisillekin. Matkapotan – mainion pieneen tilaan menevän Potette Plussan – kyllä pakkasimme mukaan.

Heti Hotelli Red&Greenin vieressä oli iso leikkipaikka, joten pitkän ajomatkan jälkeen ei tarvinnut enää hypätä autoon etsimään tekemistä. Kävimme paikallisessa S-Marketissa ostamassa eväitä ja matkamuistoksi uudet hammasharjat kuopukselle ja minulle. Söimme taivaalliset pizzat ja menimme kaikki ajoissa nukkumaan. Hotellihuoneessa oli pimeää ja hiljaista, vaikka oli lauantai-ilta, joten yöelämän takia ei kannata Närpiöön suunnata. Tulipa toisaalta nukuttua hyvin, mitä nyt ensimmäistä kertaa makuupussissa nukkuva esikoinen piti kerran käydä asettelemassa pussiin uudestaan.

Valitako hyvä kuvakulma…
…vai kaunis valo?

Kasvojoogaa kunnes poskia pakottaa

Erittäin hyvän hotelliaamiaisen jälkeen pakkasimme punkkamme ja ajoimme Kristiinankaupunkiin. Mies ja lapset ulkoilivat sillä aikaa, kun minä kävin rahoittamassa tämän syksyisen minilomamme. Kahden ja puolen tunnin kasvojoogaworkshop Kristiinankaupungin kansalaisopistolla ei kyllä tuntunut työltä. 12 osallistujan nauru täytti tanssisalin, kun kävimme kasvojen lihaksia läpi osa-alue kerrallaan.

Tilaa oli onneksi koko tanssisalin verran ja pyysinkin osallistujia pitämään kunnolla turvaväliä tällaiseen uusmaalaiseen. Olen elänyt sangen eristettyä elämää ja olen ahkera maskin- ja suorastaan uskonnollinen käsidesin käyttäjä. Töiden puolesta olen kuitenkin muutamia ihmisiä tavannut, ja silloinhan ei voi tietää, onko oireeton viruksenkantaja. En totisesti halua olla syynä koronan leviämiseen, joten olen mieluummin liioitellun varovainen.

150 minuuttia kasvojen työstöä tuntuu ammattilaisenkin naamassa. Rakastan kasvojoogan ohjaamista, sillä en tulisi koskaan muutoin tehneeksi noin pitkää kasvojoogasessiota. Sen jälkeen kasvot hehkuvat ja kihelmöivät. Jouduimme valitettavasti suuntaamaan heti kasvojoogan päätyttyä kotia kohti. Olisinpa tajunnut pakata käsilaukkuuni jonkun ihanan kasvonaamion pitkää ajomatkaa varten!

Teoriassa olen kiinnostunut sympaattisista, yksityisistä taukopaikoista. ABC on kuitenkin todella hyvin rakennettu ketju, jota tulee ulkomailla ajellessa ikävä. Toimivat rengaspainemittarit, siistit vessat ja kasvisruokaa jopa Forssassa. Ja loppumatkalle jättikuppi minttuteetä.

Ensi kerralla Kaskisiin

Nähtävää jäi kyllä mahdollisille tulevillekin vierailuille, sillä emme ehtineet Närpiön keskustaa kauemmas ja Kristiinankaupungista ehdin tällä kertaa nähdä vain kansalaisopiston tanssisalin. ”Mitä tekisit, jos viettäisit vapaata viikonloppua Närpiössä?” mieheni kysyi hotellin aamiaisella katsoessaan ainoita kanssaruokailijoitamme, brittiläiseksi ja tanskalaiseksi tuulivoima-asentajaksi olettamiamme miehiä. ”Kävelisin!” vastasin empimättä. Olisin halunnut tutustua keskustan laitamiin ja ympärysalueisiin paremmin, käydä ihmettelemässä kaupungin läpi virtaavaa jokea ja tutkimassa kirkon ympärillä säilyneitä kirkkotalleja. Ulkoilumaastoja löytyisi muutaman kilometrin säteeltä paljon, ehkä hotellin kautta järjestyisi polkupyörä? Hotellin kanssa samoissa tiloissa toimi elokuvateatteri, jossa olisi pyörinyt Tove-elokuva, ja teatterikin.

Olisin myös kovasti olisin halunnut tutustua naapurikaupunki Kaskisiin, joka on alle 1300 asukkaalla väkiluvultaan Suomen pienin kaupunki-nimitystä käyttävä kunta. Erityisesti sen Sininen Hetki -ravintolaa suositeltiin. Ei auta kuin toivoa, että tie tuo tälle seudulle vielä uudestaan!

Onko sinulla suosituksia suomalaisista pikkupaikkakunnista, joilla kannattaisi vierailla?

Vinkkaa Facebookissa tai Instagramissa!

Converseiden ylistys

Tämä ei valitettavasti ole minkään sortin kaupallinen yhteistyö, mutta jos joku siellä haluaa lähettää minulle Consseja niin kokoni on 40!

Riemastuin Instagramissakin hiljattain luettuani, että Joe Bidenin varapresidentti Kamala Harris muistuttaa minua ainakin yhdessä asiassa: hänkin rakastaa Converseja. Jos naisella, josta saattaa tulla yksi maailman vaikutusvaltaisimmista henkilöistä, on jalassaan Conssit, tallaan omillani entistäkin suuremmalla ylpeydellä lähes tilanteessa kuin tilanteessa.

Kamala Harrisin tapauksessa kyse on varmasti myös laskelmoivasta imagonluonnista. Hän on käyttänyt Converseja jo pitkään, mutta se, ettei hän luovu niistä vaalikiertueellakaan, tuo hänet vähän lähemmäs tavan kansalaista. Ja Converset vähän salonkikelpoisemmiksi.

Korkoa koroille

Sanotaan, että kun yhteiskunta muuttuu tasa-arvoisemmaksi, naisten korot madaltuvat. (Kuka tahansa Tallinnassa ysärillä vieraillut voi todistaa tämän.) Sievät ballerinat tai matalat saappaat ovat kuitenkin vielä eri asia kuin tennarit. Mutta Converset ovat oma juttunsa. Peräti kaksi kaveriani (naispuoleista) on mennyt naimisiin Consseissa! (Uskomatonta kyllä, mutta minut vihittiin korkkareissa. Vihkiminen kesti onneksi vain pari minuuttia!)

Tankotanssivuosina käytin välillä myös strippaleilta tuttuja Pleaser-kenkiä. 99 % ajasta tanssin kuitenkin paljain jaloin, ja joskus jopa Converseissa.

Olen aina ollut tennarityttö. Selkäni ei kertakaikkisesti kestä korkokenkiä pidemmän päälle, eivätkä ne hyvää tee kenellekään. Hauskaa sinänsä, että mallintöiden vuoksi osaan kävellä korkokengillä oikein sujuvasti ja olen jopa opettanut korkkarikävelyä. No, tuskin keskiverto kemianopettajakaan käyttää oppejaan kauheasti arjessaan. (Ei, en ole katsonut Breaking Badia, mutta tiedän sarjan.)

Vastaus kaikkeen: Converse

Puolentoista vuoden ajan yritin sopeutua paljasjalkakenkiin, sillä ne jos jotkin olisivat todelliset minimalistin kengät. Valitettavasti ne sopivat kovasti kärsineelle selälleni yhtä hyvin kuin korkkarit, ja menivät siis vaihtoon.

Vivobarefootin Kannat olivat jalassa kuin sukat, mutta lantioni kaipaa iskunvaimennusta.

Palasin Consseihin. Niitä on helppo löytää myös nettikirppareilta, sillä moni kokeilee suosittua merkkiä, mutta ei koe sitä omakseen. Mitkään erityiset eettiset kengäthän Converset eivät ole, mutta minimalistina arvostan niiden monikäyttöisyyttä, jälkimarkkinaa ja kohtuullisen hyvää laatua.

Conssirakkauteni alkoi aivan sattumalta. Minua vähän ärsytti moinen jenkkimerkki, enkä ollut tainnut sellaisia koskaan kunnolla edes sovittaa – korkeintaan pitänyt kuvauksissa hetken joitain pari numeroa liian pieniä. Yhdestä promokeikasta jäi kuitenkin markkinointitoimistollemme kasa punaisia Consseja, ja oman elämäni roopeankkana otin sellaiset käyttöön. Olin myyty. Kun markkinoille tuli Lunarlon-pohjaisia malleja, tuntui kuin kävelisin pilven päällä. Consseissa viehättää se, ettei niissä ole droppia, eli pohjaa on päkiän alla yhtä paljon kuin kantapään.

Conssit ovat vastaukseni kaikkeen. Sen lisäksi, että käytän niitä kaiken vapaa-aikani ja aina töissä, korvaan Consseilla myös hyvin satunnaisesti tarvittavat harrastusjalkineet.

  • ”Onko sulla sisäpelikenkiä?” Onhan toki!
  • ”Salikenkiä?” Tottakai!
  • ”Tanssisneakereita?” Ilman muuta. (Yleensä tanssin paljan jaloin.)
  • ”Vaelluskenkiä?” Löytyy! …kunhan sää ja reitti on kuiva. (En ole niin innokas vaeltaja, että lähtisin muihin olosuhteisiin muutenkaan.)
  • ”Juoksukenkiä?” Juokse keskenäsi.