Viikonlopun kasvojoogamatka Kristiinankaupunkiin ja Närpiöön

Kasvojooga on viime vuosina kasvattanut kovasti suosiotaan Suomessa. Kyselyitä tunneista tulee useampi viikossa, ja osa on vienyt PK-seudun ulkopuolellekin. Mieleen on jäänyt erityisesti kuopuksen raskauspahoinvoinnin aikaan junalla heitettämäni Pietarsaaren keikka ja viime syksyn vierailu Kristiinankaupungissa. Jälkimmäiseen minun oli tarkoitus palata jo keväällä, mutta korona sotki suunnitelmat. Kristiinankaupungin kansalaisopisto onneksi uusi kutsunsa syksylle. Roadtrip!!

Pieni on kaunista

Pikkukaupungit ovat jostain syystä mielestäni kiehtovia. Upealta Norjanmatkaltamme jäi hyvin mieleen 250 asukkaan Lavik ja sen mainio koulun leikkipaikka luumupuineen. Olen käynyt yli 40 maassa ja useammassa miljoonakaupungissa kuin mitä nyt tähän hätään pystyn laskemaan. Metropoleissa on jotenkin vaikeaa saada kiinni ihmisten elämästä. Pikkukaupungissa kaikki on selkeämpää: Tuolla asutaan, tuolla käydään töissä ja tuossa koulussa, tuossa on ruokakaupat, apteekki ja kuntosali. Ei tule päätösväsymystä.

Toisaalta: viikon lomalle Lontoo on varmasti Lavikia kiinnostavampi vaihtoehto. Pienestä kylästä taas ehtii jo yhden yön vierailulla saada aika hyvän käsityksen. Sanotaan, että Euroopan pääkaupungit muistuttavat toisiaan enemmän kuin valtioiden muut seudut niiden pääkaupunkia. Niinpä Suomen pk-seutua asuttava suurkaupunkimatkaaja tulee pysytelleeksi eräänlaisessa kuplassa. Matkailu avartaa aina, myös kotimaassa.

Närpiö – Närpes

Vuosi sitten kasvojoogakeikallani olimme koko perheen voimin yötä Kristiinankaupungissa ja yövyimme kodikkaassa, pienessä hotellissa vanhassa puukeskustassa. Korona näytti kurittaneen hotellivalikoimaa, joten saimme hyvän tekosyyn tutustua myös 20 kilometrin päässä olevaan Närpiöön. Sieltä löytyi siisti ja ihan viihtyisä Hotel Red & Green – epäilen, että nimi viittaa punaisiin tomaatteihin ja vihreisiin kurkkuihin. Tiesitkö, että yli 70% kotimaisista kurkuista ja tomaateista tulee Närpiöstä? No, tällaisen mainoksen näin, Wikipedia tarjoaa maltillisempia lukuja.

Taustalla Hotelli Red&Green, etualalla liukumäki, joka meni aivan liian lujaa.

9500 asukkaan Närpiön ravintolatarjonta oli yllättävän hyvä. Valitettavasti kehutusta Linds Kök -kasvihuoneravintolasta ei vastattu, joten teimme valinnan Närpiön keskustan ravintoloista. Voiton vei vuodesta 1989 toiminut Casa Pizzeria eikä se todellakaan pettänyt, pizzat olivat todella maukkaita.

Närpes on jopa eksoottinen paikka. 80% närpiöläisistä on ruotsinkielisiä ja vuoteen 2016 asti Närpes olikin yksikielinen – viimeinen ruotsinkielinen yksikielinen paikkakunta Suomessa. Jäljelle jäävistä vajaasta 20 prosentista vain muutama on suomenkielisiä. Pizzeriassa oli ruokalistat myös vietnamiksi ja venäjäksi.

Aasia-marketteja keskustasta löytyi kaksin kappalein, sillä kasvihuoneissa ja roska-autoihin erikoistuneella metallipajalla riittää töitä maahanmuuttajille. Yksinomaan vietnamilaisia on 700. On vaikeaa sanoa, millainen todellisuus on, mutta Närpiö mainitaan usein malliesimerkkinä onnistuneesta kotouttamisesta. Lukemieni lehtijuttujen perusteella maahanmuuttajat ovat tervetulleita ja kiitellään, että heidän lapsensa ovat pelastaneet kyläkouluja. Be like Närpes!

Reippaat reissaajat

Jokainen lapsen ikä on ihana ja kamala yhtä aikaa, mutta reissuseurana 2- ja 3-vuotias ovat kyllä lystikkäitä. Nelituntisen automatkan aikana esikoinen ehti kysyä muutaman kerran, paljonko matkaa on jäljellä, mutta pääsääntöisesti tytöt viihtyivät eväiden, minikirjojen ja lehmien sekä tuulivoimaloiden bongailun voimalla oikein hyvin. Liikkuvaan kuvaan emme autossa vielä ole turvautuneet, mutta sen aika tulee varmasti.

Tämän ikäiset ovat myös erittäin edullista matkaseuraa. Hotellissa he saavat vielä yöpyä vanhempien huoneessa ilman erillismaksua. Emme mahdu mitenkään samaan sänkyyn, joten pakkasimme tytöille mukaan pinnasängyistä jääneet patjat. Niitä lukuunottamatta tämän ikäisten kanssa pärjää jo suhteellisin vähillä matkatavaroilla: rattaita ei enää välttämättä tarvita ja sapuskaksi maistuu sama kuin aikuisillekin. Matkapotan – mainion pieneen tilaan menevän Potette Plussan – kyllä pakkasimme mukaan.

Heti Hotelli Red&Greenin vieressä oli iso leikkipaikka, joten pitkän ajomatkan jälkeen ei tarvinnut enää hypätä autoon etsimään tekemistä. Kävimme paikallisessa S-Marketissa ostamassa eväitä ja matkamuistoksi uudet hammasharjat kuopukselle ja minulle. Söimme taivaalliset pizzat ja menimme kaikki ajoissa nukkumaan. Hotellihuoneessa oli pimeää ja hiljaista, vaikka oli lauantai-ilta, joten yöelämän takia ei kannata Närpiöön suunnata. Tulipa toisaalta nukuttua hyvin, mitä nyt ensimmäistä kertaa makuupussissa nukkuva esikoinen piti kerran käydä asettelemassa pussiin uudestaan.

Valitako hyvä kuvakulma…
…vai kaunis valo?

Kasvojoogaa kunnes poskia pakottaa

Erittäin hyvän hotelliaamiaisen jälkeen pakkasimme punkkamme ja ajoimme Kristiinankaupunkiin. Mies ja lapset ulkoilivat sillä aikaa, kun minä kävin rahoittamassa tämän syksyisen minilomamme. Kahden ja puolen tunnin kasvojoogaworkshop Kristiinankaupungin kansalaisopistolla ei kyllä tuntunut työltä. 12 osallistujan nauru täytti tanssisalin, kun kävimme kasvojen lihaksia läpi osa-alue kerrallaan.

Tilaa oli onneksi koko tanssisalin verran ja pyysinkin osallistujia pitämään kunnolla turvaväliä tällaiseen uusmaalaiseen. Olen elänyt sangen eristettyä elämää ja olen ahkera maskin- ja suorastaan uskonnollinen käsidesin käyttäjä. Töiden puolesta olen kuitenkin muutamia ihmisiä tavannut, ja silloinhan ei voi tietää, onko oireeton viruksenkantaja. En totisesti halua olla syynä koronan leviämiseen, joten olen mieluummin liioitellun varovainen.

150 minuuttia kasvojen työstöä tuntuu ammattilaisenkin naamassa. Rakastan kasvojoogan ohjaamista, sillä en tulisi koskaan muutoin tehneeksi noin pitkää kasvojoogasessiota. Sen jälkeen kasvot hehkuvat ja kihelmöivät. Jouduimme valitettavasti suuntaamaan heti kasvojoogan päätyttyä kotia kohti. Olisinpa tajunnut pakata käsilaukkuuni jonkun ihanan kasvonaamion pitkää ajomatkaa varten!

Teoriassa olen kiinnostunut sympaattisista, yksityisistä taukopaikoista. ABC on kuitenkin todella hyvin rakennettu ketju, jota tulee ulkomailla ajellessa ikävä. Toimivat rengaspainemittarit, siistit vessat ja kasvisruokaa jopa Forssassa. Ja loppumatkalle jättikuppi minttuteetä.

Ensi kerralla Kaskisiin

Nähtävää jäi kyllä mahdollisille tulevillekin vierailuille, sillä emme ehtineet Närpiön keskustaa kauemmas ja Kristiinankaupungista ehdin tällä kertaa nähdä vain kansalaisopiston tanssisalin. ”Mitä tekisit, jos viettäisit vapaata viikonloppua Närpiössä?” mieheni kysyi hotellin aamiaisella katsoessaan ainoita kanssaruokailijoitamme, brittiläiseksi ja tanskalaiseksi tuulivoima-asentajaksi olettamiamme miehiä. ”Kävelisin!” vastasin empimättä. Olisin halunnut tutustua keskustan laitamiin ja ympärysalueisiin paremmin, käydä ihmettelemässä kaupungin läpi virtaavaa jokea ja tutkimassa kirkon ympärillä säilyneitä kirkkotalleja. Ulkoilumaastoja löytyisi muutaman kilometrin säteeltä paljon, ehkä hotellin kautta järjestyisi polkupyörä? Hotellin kanssa samoissa tiloissa toimi elokuvateatteri, jossa olisi pyörinyt Tove-elokuva, ja teatterikin.

Olisin myös kovasti olisin halunnut tutustua naapurikaupunki Kaskisiin, joka on alle 1300 asukkaalla väkiluvultaan Suomen pienin kaupunki-nimitystä käyttävä kunta. Erityisesti sen Sininen Hetki -ravintolaa suositeltiin. Ei auta kuin toivoa, että tie tuo tälle seudulle vielä uudestaan!

Onko sinulla suosituksia suomalaisista pikkupaikkakunnista, joilla kannattaisi vierailla?

Vinkkaa Facebookissa tai Instagramissa!

Lipperistä tehoa kasvojoogaan

Kaupallinen yhteistyö. Törmäsin Lipperiin sattumalta messuilla. Puhuin itselleni ilmaisen testikappaleen kasvojoogaopettajuuteen vedoten, ja ennakkoluuloistani huolimatta tykästyin laitteeseen kovasti. Nykyisin teemme niin sisältöyhteistyötä blogini kuin markkinointiyhteistyötä osaomistamani markkinointitoimiston kautta.

Olen tehnyt kasvoharjoituksia lapsesta saakka. Kerroin viimeksi, että päivittäisiin rituaaleihini kuuluu kasvojen verenkiertoa parantavia liikkeitä sekä otsan silittämistä. Lisäksi viihdytän lapsiani esimerkiksi tekemällä poskilihaksia vahvistavaa Väiski Vemmelsääri -liikettä, joka muistuttaa kanin puputusta.

Kasvojoogasta voi hakea apua monenlaisiin vaivoihin kasvohalvauksista puhevikoihin ja hampaiden narskutteluun. Suurimmalle osalle syy harjoitteluun on puhtaasti esteettinen, eli kasvojoogasta haetaan nuorekkaampaa, positiivisempaa ilmettä.

Mikä ihmeen Lipper Facelifter?

Törmäsin Lipper Facelifteriin sattumalta I <3 Me -messuilla viime lokakuussa. Olin mennyt messuille osallistuakseni koko päivän jooga- ja kehonhuoltotunneille, ja kiersin loputtomia myyntikojuja vain pikaisesti. Lipperin kohdalla kuitenkin oli pakko pysähtyä.

Kyseessä on pieni, ei juuri erotuomarin pilliä suurempi laite, joka asetetaan huulien väliin ja jota sitten huulien avulla vedetään lähemmäs. (Video kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, joten kurkkaa Lipper-käyttäjien kokemuksia täältä.)

Lipper antaa siis vastusta kasvoharjoituksiin. Sitä käyttämällä aktivoituvat suun ympärillä oleva kehälihas, iso ja pieni poskiluulihas, ylähuulen ja nenänpielen kohottajalihas ja kaulan iholihas. Nämä mainitaan Lipperin käyttöohjeessa, ja oman kokemukseni perusteella voin kertoa tämän luettelon pitävän paikkansa, mutta lisäisin listaan vielä hymylihaksen eli risoriuksen. Palaan tähän.

Hyödyt ovat samoja kuin kyseisen alueen kasvojoogalla: poskien ja leuan alueen kohottaminen ja kiinteyttäminen ja huulien kiinteyttäminen. Vastuksen avulla vain saman määrän työtä pystyy tekemään vähemmässä ajassa.

Niin ja mikä mahtavinta: Lipper on suomalainen keksintö!

Kasvojoogalaite! Sitä oli toki pakko testata.

Epäluuloista testailua

Jos sanon olleeni laitteen suhteen skeptinen, se on melkoista vähättelyä. Epäluulooni oli monia syitä: Olen tehnyt kasvoharjoituksia todella pitkään, mitä laite voisi muka tarjota minulle? Tarvitaanko todella tähänkin laite, kysyi minimalisti-minä, kasvojoogahan on jo keksitty! Tuolla varmaan saa vain leuat jumiin, epäili yönarskutteleva ystävänä. Ja hartiat, lisäsi toinen.

Olin kuitenkin luvannut testata laitetta ja varsin utelias sen suhteen, joten testasin sitä ohjeen mukaan minuutin-pari päivässä usean viikon ajan. Olin kuullut lukuisia ylistäviä käyttökokemuksia, sillä moni saa Lipperin käytöstä näkyvän kasvojenkohotuksen jo ensimmäisistä viikoista. Jotkut ovat nyt yhtä riippuvaisia Lippereistään kuin hammasharjoistaan. Kuulin myös naisesta, joka oli vaihtanut säännöllisen kalliiden pistosten ottamisen Lipperiin, ja on nyt paljon tyytyväisempi ulkonäköönsä.

Minun naamassani ei tuntunut tapahtuvan muuta kuin verenkierron vilkastumista, mikä toki on loistava asia, mutta saavutettavissa myös kasvojoogalla muutamassa minuutissa.

kasvojoogalaite Lipper Facelifter

Lisää treeniä!

Totesin, että runsaan kasvoharjoittelun takia lähtötasoni on varmaan keskivertotestaajaa korkeampi, ja päätin nostaa panoksia. Aloin käyttää Lipperiä iltaisin 20-30 minuutin ajan kirjaa lukiessa, päivän ainoana rauhallisena hetkenä.

Parin viikon jälkeen huomasin jo selkeän muutokset: suupieleni hakeutuivat ylöspäin! Siis silloinkin, kun pidin kasvojani täysin rentona. Risorius- eli hymylihas oli selvästi päässyt töihin ja tykännyt hommastaan.

Tämä ei minulle ollut mikään vähäpätöinen muutos, sillä alaspäin painuvat suupielet on ollut piirre, miten olen pelännyt. Minulle ei ole tärkeää näyttää nuorelta. Olen 40 ikävuoden lähestyessä merkittävästi onnellisempi kuin parikymppisenä, enkä haikaile nuoruutta. Nuoren sijaan haluan näyttää positiiviselta, ja ylöspäin kareilevat suupielet auttavat siinä merkittävästi.

Lipperin käytön lisäännyttyä huomasin myös entuudestaankin korkeiden poskipäitteni muuttuneen vieläkin voimakkaimmiksi. Myös nenäjuonteeni tuntuivat madaltuneen!

Muutokset eivät ehkä olleet niin suuria, että muut olisivat niitä huomanneet, mutta itse olin aika yllättynyt. Kaikki ne tunnit kasvojoogaa, ja silti pystyin vielä tehostamaan harjoittelua, kun sain mukaan vastusta!

Northwesternin yliopistossa tehdyssä kasvojoogatutkimuksessa todettiin, että eniten ilmeeseen vaikuttaa poskilihasten vahvistaminen. Lipper osuu juuri niihin lihaksiin, joita kehittämällä se suurin saatavilla oleva muutos on tarjolla.

Sopiva treenitahti löytyy

Puoli tuntia Lipperiä päivässä oli pidemmän päälle minulle liikaa, ja muutaman viikon kokeilun jälkeen palasin takaisin minuutin tai kahden päivärytmiin. Lipperillä saa  minuutissa esimerkiksi poskipäälihakset ja ylähuulen kohottajalihakset yhtä väsyneiksi kuin 20 minuutin kasvojoogalla. Tällä logiikalla 20 minuuttia Lipperillä vastaa melkein täyttä työpäivää kasvojoogaa, mikä ymmärrettävästi käy lihaksille liian rankaksi. Tuo 1-2 minuuttia päivässä selvästikin riittää ylläpitämään saavuttamaani tasoa, eikä haittaa, vaikka homma jäisikin välistä parina päivänä viikossa.

Muistan kyllä asian aina ennenkuin astun kameran eteen. Minuutin Lipperöinnillä saa hehkua kasvoille ja huulet turpeiksi ja punakoiksi. Erinomainen minulle, joka en käytä huulillani kosmetiikkaa!

Lopetanko nyt kasvojoogan?

Jos kerran Lipperillä saa nopeasti treenattua kasvojen parhaimmin kehittyviä lihaksia, lopetanko nyt kasvojoogan? Voi, en todellakaan!

Kasvojoogan parasta antia minulle on ollut oppia niin sanotusti kantamaan kasvojani, olemaan kurtistelematta, mutristelematta ja siristelemättä. Lihasten vahvistaminen auttaa tässä siinä missä keskivartalon lihasten treenaaminen auttaa ryhdin ylläpitämisessä, mutta hyvään ryhtiin vaaditaan silti ennenkaikkea kehotietoisuutta. Samoin, etenkin iän karttuessa, kauniiseen kasvojen kantamiseen vaaditaan tietoisuutta omista kasvoista lihaksineen. Sitä tuo kasvojooga.

Lipper harjoittaa kasvojen keski- ja alaosan lihaksia hyvin laajalti, mutta otsaan ja silmiin se ei ylety. Jos haluaa pitää otsansa sileämpänä ja silmänsä avoimempina, kannattaa harjoitella kasvojoogaa.Aina lihaksia harjoitellessa myös lihashuolto ja rentouttaminen on tärkeää. Lihas kehittyy levossa, ei ylirasittuneen jumiutuneena. Lipper on tehokas laite, joten myös lihasten rentouttaminen on tärkeää. Kasvojoogaamalla oppii tehokkaat keinot rentouttaa leukoja ja poskia.

Lisäksi mielestäni kasvojooga on todella hauskaa! En aio vaihtaa muutakaan joogaa pelkkään punnertamiseen, joten en luovu kasvojoogastakaan Lipperin takia. Mutta käytän Lipperiä päivittäin ja säästän sen avulla paljon aikaa.

Plussat

  • Kehittää nopeasti niitä lihaksia, joilla on suurin merkitys kasvojen ulkonäön kannalta.
  • Normikäyttäjälle 1-2 minuuttia päivässä riittää.
  • Toimii tarpeen tullen pikafaceliftinä ja huulten esiintuojana esimerkiksi ennen kuvanottoa.
  • Minikokoinen laite mahtuu matkallekin mukaan.
  • Tyylikäs pakkaus ja yllättävän kestävän oloinen laite.
  • Suomalainen keksintö!
  • Lipperin käyttö herättää hilpeyttä kanssaihmisissä.

Miinukset

  • Toisin kuin kasvojooga, Lipper ei ole ilmainen (se maksaa 45 €).
  • Ei korvaa kasvojoogaa (jos joku niin ehti jo toivoa). Vaatii minimissään lihasten rentouttamisen opettelun, kasvojoogan tai muin keinoin.
  • Ei vaikuta otsan ja silmien alueelle.
  • Lipperin käyttö herättää hilpeyttä kanssaihmisissä.

Jos kiinnostuit niin paljon, että haluat oman Lipperisi, saat sellaisen täältä.

Nuo nettisivut saavat huhtikuussa uutta ilmettä, ja silloin siellä saattaa näkyä myös Päivi Salminen, kasvojoogaopettaja.

Kasvojooga on edullisinta kasvojenhoitoa

Kerroin edellisessä blogikirjoituksessani, etten käytä kallista kosmetiikkaa, käy kosmetologilla tai ylläpidä monimutkaisia tai -vaiheisia ihonhoitorutiineja. Se ei silti tarkoita, ettenkö olisi valmis näkemään vaivaa ulkonäköni eteen – joskin “vaivaa” on väärä sana, sillä nautin niin päivittäisestä konjac-sienellä pesusta, kuukausittaisesta mikroneulauksesta kuin kasvojoogastakin. Etenkin kasvojooga on niin luonnollinen osa elämääni, etten aina edes tajua sitä tekeväni – vähän samaan tyyliin, kuin ihmiset huomaamattaan venyttelevät herättyään.

Miten minusta tuli kasvojoogi

Tutustuin kasvojoogaan jo 80-luvulla Valittujen Palojen hyvinvointikirjasta. Lapsen mielestä harjoitukset olivat mitä hauskimpia, ja äitini oli supertaitava kasvojen vääntelijä (hän osasi mm. liikuttaa pelkkiä korviaan ja on siksi ikuisesti kasvojoogaidolini, vaikka ainakin väittää hukanneensa kyseisen taidon).

Elettiin edelleen kasaria, kun pääsin R-vikani takia puheterapiaan. Siellä opin hauskoja kielitemppuja – ja sen R-kirjaimen, sopivasti ennen koulunalkua. Moisten kielivääntelyiden ansiosta en varmastikaan ikinä saa kaksoisleukaa.

Aloin tehdä mallintöitä 16-vuotiaana, ja silloin oli opeteltava hymyilemään leveästi kuitenkin pitäen silmät auki. Kuvauksissa kyseistä taitoa sai välillä esitellä kahdeksan tunnin ajan lähes tauotta. Silloin kiinnostuin myös siitä, miten “kannan” kasvojani – hyvästä ryhdistä puhutaan paljon, mutta kasvojen perusilmettä ei koeta vastaavalla tavalla muokattavana asiana. Mielestäni kasvojoogan parasta antia on nimenomaan päästä eroon siitä kuuluisasta bitchy resting facesta, samoin kuin kurtistelusta, mutristelusta ja siristelystä. Niin ja tiesithän, että ylä- ja alahampaidesi ei pitäisi koskettaa kuin syödessä?

90-luvun lopulla tein yhden ensimmäisistä mallikeikoistani Finavialle. Mielestäni olin jo oppinut pitämään silmät auki hymyillessä, mutta tässä kuvassa se ei siltä näytä. Ainakin hampaat näkyvät kiitettävästi.

Kasvojooga teki uutta tulemista kolmisen vuotta sitten, jolloin päätin myös alkaa jakamaan osaamistani kasvojoogatuntien muodossa – olinhan ohjannut muita joogatunteja jo useamman vuoden ajan. Tunteja on tarjolla harvoin, mutta silloin ne ovat yleensä sangen suosittuja. Parhaimmillaan, tai pahimmillaan, ohjasin kasvojoogaa yli 80 hengelle kerrallaan Joogafestivaaleilla. Olen myös reissannut Kristiinankaupunkiin ja Pietarsaareen kasvojoogaa opettamaan, meitä kasvojoogaopeja kun ei ole Suomessa kuin muutama. Koska muistiinpanojen raapustaminen kasvojoogatunnin aikana ei ollut mitenkään suositeltavaa, tein myös Kasvojoogaopas-ekirjan, josta onkin tullut ihan suosittu.

Olen päässyt jakamaan kasvojoogan ilosanomaa myös Nelosen Jaksa Paremmin -ohjelmassa, lehdissä ja naistenlehtien blogeissa. Jos innostut kokeilemaan, pääset katsomaan muutaman liikkeen esimerkiksi Kotilieden sivuilta tai Naiselo-blogista.

Jaksa Paremmin -ohjelman Petra testasi kasvojoogaa kanssani.

Kasvojoogan monet hyödyt

Kasvojoogaa on tutkittu Northwesternin yliopistossa, ja siinä todettiin suurimpien ulkonäöllisten hyötyjen tulevan poskilihaksien vahvistumisesta. Korkeammat poskipäät kirjaimellisesti nostavat ilmettä.

Nenän päällä oleva nirsolihas tuottaa monien kasvoille Sibelius-rypyt. Ne voi joko kantaa ylpeydellä, kuten Pikku Myy, tai opetella kasvojoogan avulla pitämään kulmakarvojen välin rentona. Myös kulmakarvojen kaarta on mahdollista vahvistaa, ja ylipäätään opetella pitämään silmiään enemmän auki – kuten ehkä joskus nuorempana. Nenän alta suupieliin kulkevat nenäjuonteet saa kohotettua erilaisilla poskiharjoituksilla, joista monet samalla nostavat suupieliä positiivisempaan ilmeeseen. Erityisesti miehet haluavat vahvistaa leukalinjaansa ja monet haluavat kiinteyttää kaksoisleukaansa. Kasvojoogatunnin toivelistalla on usein myös silmäpussien häivytys, kadonneen ylähuulen metsästys ja kaulan ryppyjen oikaisu.

Kasvojoogan avulla voi saada pulleammat huulet
Kasvojoogaamalla saa huuliin uutta täyteläisyyttä.

Kasvojoogasta saa myös apua kireisiin purulihaksiin ja sen myötä jopa yönarskutteluun. Sitä käytetään myös lihastoiminnan palauttamiseen kasvohalvausten jälkeen. Ja kuten minunkin tapauksessani, osa liikkeistä on tuttuja myös puheterapiasta.

Kasvojoogaa arjessani

Itselläni ei vielä tähän 38 vuoden ikään mennessä ole ehtinyt kertyä kohtia, mitä haluaisin muuttaa – ehkä kiitos elinikäisen kasvojoogan – mutta kylläkin monia kohtia, joiden en haluaisi kauheasti muuttuvan, ainakaan ihan vielä.

Oma naamasyntini on otsan kurtistelu. Veikeästi epäsymmetriset kulmakarvani suorastaan tanssivat otsallani puhuessani, kun innostun jostain, ja neljänkympin lähestyessä se kyllä väistämättä alkaa muodostaa ryppyjä. Silittelen ja ojentelen otsaani päivän mittaan, ja opettelen vähän vähemmän ilmeikästä esiintymistyyliä esimerkiksi presentoidessani.

Kasvojoogalla voi ehkäistä otsan ryppyjä

Teen joka päivä muutaman kasvojen verenkiertoa parantavan liikkeen, sillä vilkas verenkierto tuo mukanaan ihon keskiosiin myös C-vitamiinia, kollageenin rakennusainetta. Istun harvoin paikoilleni tekemään pitkää kasvojoogasessiota, mutta teen liikkeitä päivittäin viihdyttäen samalla 1- ja 3-vuotiaita tyttäriäni. Mahtaakohan heistäkin kasvaa elinikäisiä kasvojoogeja?

Viime syksynä sain kasvojoogaharjoituksiini uutta tehoa, kun tutustuin kasvojoogalaite Lipperiin. Olin vähintäänkin skeptinen moisen hilavitkuttimen suhteen, mutta niin vain sain todeta sen erittäin tehokkaaksi laitteeksi. Sen avulla saa tehtyä 20 minuutin harjoituksen minuutissa, mikä sopii loistavasti tällaiselle tehokkuusintoilijalle. Lipperistä tulee pian oma kirjoituksensa, pysykäähän kanavalla!

Minimalistin kasvojenhoito

Saan usein kehuja kauniista ihostani. Olen itsekin tyytyväinen ihoni sävyyn, ja siihen, että olen säilynyt näinkin lähelle neljääkymmentä suhteellisen sileäkasvoisena. (Toki on niitäkin hetkiä, jolloin näen peilissä lähinnä tummat silmänaluseni ja couperosan.)

Kasvojenhoitooni ei kuulu kallista kosmetiikkaa, kalliita laitteita, kosmetologikäyntejä tai korealaistyyppisiä, monivaiheisia rutiineja. Siksi pidän sitä minimalistisena (ei liikaa eikä liian vähän) vaikkei se olekaan aivan minimaalinen (tanskalainen huippumalli Helena Christensen väitti käyttävänsä useimmiten vain saippuaa, vettä ja Niveaa).

Kauniin ihon “salaisuuksia”

Ihon kuntoon vaikuttaa moni asia, joista osa on perinnöllisyystekijöitä. Vaikka taipumus couperosaan kulkeekin suvussa, enkä toki ole ihonväriltäni “rypistymätöntä” etnisyyttä, olen silti ihan tyytyväinen perimääni ihotyyppiin, jossa suurin ongelma on kuivuus. Se on suhteellisen selkeä taklattava.

Ne asiat, jotka eivät ole varsinaista ihonhoitoa, mutta vaikuttavat ihon ulkonäköön, eivät tosiaan ole mitään salaisuuksia. Näitä on jankattu joka mediassa kyllästymiseen asti:

Vesi

En ole hurjimpia vedenlitkijöitä, mutta pyrin juomaan kylmälläkin säällä ainakin 2-2,5 litraa nestettä päivän aikana, keväästä syksyyn tai paljon urheillessa jopa litran enemmän. En juo vahvasti kofeiinipitoisia juomia (kahvi, musta tee, energiajuomat) enkä alkoholia ollenkaan.

Kasvikset

En syö lihaa enkä lintuja. (Kananmunia syön kyllä lähes päivittäin, maitotuotteita edelleen silloin tällöin, samoin kalaa. Tummat silmänaluseni eivät johdu kasvissyönnistä vaan ovat olleet minulla aina.) Toiset ovat sitä mieltä, että kasvissyönti on hehkuvan ihon salaisuus. En osaa sanoa, onko väitteessä perää, mutta ainakin kasvisten ja hedelmien runsas syönti kannattaa jo ihan siitä syystä, että C-vitamiini on kollageenin rakennusaine.

Uni

Myös iho saa uudistua yön aikana. Nukun kahdeksan tuntia yössä, vaikka pienten lasten vanhemmalla se onkin toki pois siitä kuuluisasta “omasta ajasta”.

Aurinkosuoja

Käytän suojakerrointa 50 myös niinä talvipäivinä, kun aurinko ei näyttäydy. Silloinkin, kun en mene ulos. Aurinkolaseja käytän lähes yhtä innokkaasti kuin Kimi Räikkönen. Hattujen suhteen olen ollut aivan liian laiska, mutta nyt olen tehnyt parannuksen, ja käytän lierillistä tai lipallista hattua aina kesäisen auringon porottaessa.

Helppoa ja toimivaa ihonhoitoa

Kuten sanottu, en käytä kallista kosmetiikkaa, en käy kosmetologilla, eikä minusta olisi ylläpitämään 7-11-vaiheisia kauneudenhoitorutiineja. Ihonhoitoni kulmakiviä ovat seuraavat edulliset ja helpot tuotteet:

Konjac-sieni

Pesen kasvoni joka ilta konjac-sienellä. Se kuorii ihoa kevyesti ja hellävaraisesti. Jos kasvoilla ei ole paljon meikkiä, sienen kanssa ei välttämättä tarvitse edes puhdistusainetta (kuvausten jälkeen käytän puhdistusaineena tytöille hankittua perusvoidetta). Sienellä saa myös loistavasti kuorittua talven kuivattamat huulet! Konjac-sieni maksaa Prismassa 4,50 €. Se kestää kolmisen kuukautta, jonka jälkeen sen voi kompostoida. (Ohut pakkaus menee muovinkeräykseen.)

Kotimainen kosmetiikka

Olen siirtynyt pääsääntöisesti kotimaisen kosmetiikan käyttöön niin ympäristösyistä kuin tukeakseni suomalaista työtä. Kotimainen kosmetiikka on nostanut tasoaan huikaisevasti viime vuosina.

Konjac-sienellä pesun jälkeen levitän kestovanulapulla kasvoilleni LV:n misellivettä (3.50 € /250ml). Sen jälkeen levitän Lumenen Lähde-kosteusseerumia, tietysti myös kaulalleni ja rintaan. Aamuisin en pese kasvojani vedellä ollenkaan, korkeintaan irrottelen rähmät silmäkulmista. Misellivesi riittää puhdistukseksi.

Lumenen tuotteita muuten löytyy esimerkiksi Torista avaamattomina tai kerran testattuina. Lumenen pakkaukset muuttuvat 1-2 vuoden välein, joten jos tuote on uusinta mallia, se ei ole kovin vanha. Kosmetiikkaväärennökset ovat valtava bisnes, mutta Suomessa yksittäin vertaiskirpparilla myytävä Lumenen tuote on mitä todennäköisimmin harhaostos tai epäsopiva lahja.

Miselliveden ja seerumin lisäksi en sitten käytäkään kuin sitä aurinkovoidetta aamuisin. En edes silmänympärysvoidetta, mutta jos joskus jostain löytyy oikeasti tummiin silmänalusiin toimiva voide, otan sellaisen mielelläni käyttöön. Kaikkein kuivimmilla talvisäillä laitan illalla seerumin päälle vielä jotain voidetta, esimerkiksi jostain tuotenäytepussista tai sitä tyttöjen perusvoidetta.

Olen ottanut kosmetiikkanäytteitä ihan mielelläni vastaan – täytyy nyt tarkentaa, että niitä ei siis todellakaan ole tähän minimalismiblogiin tyrkytetty, vaan olen saanut niitä esimerkiksi promootioista tai viimeksi vierailtuani ihanassa I <3 aerobic -tapahtumassa. En kuitenkaan koe kaipaavani enempää kosmetiikkaa kasvojeni hoitoon. En myöskään mitään naamioita (en etenkään sheet maskeja, mistä tulee valtavasti roskaa).

En siis voi sanoa olevani aivan “saippuaa, vettä ja Niveaa” -linjalla, mutta “pesusientä, misellivettä ja Lumenen seerumia” on hyvin lähellä totuutta.

Mikroneulain

Kasvonaamioiden ja kosmetologikäyntien sijaan suunnilleen kerran kuussa kaivan kaapista mikroneulaimen ja hurisuttelen kasvoillani kaikkiin suuntiin. Sen jälkeen se samainen seerumikin imeytyy superhyvin, ja seuraavana aamuna kasvot hehkuvat.

Kasvojooga

Kirjoituksen viimeiseksi jäi asia, joka olisi voinut yhtä hyvin olla ensimmäisenä. Kasvojooga saa kuitenkin pian oman blogikirjoituksensa, joka avaa hieman sitä, kuinka luontainen asia minulle on. Olen tehnyt kasvoharjoituksia pikkulapsesta asti ja nykyisin myös ohjaan kasvojoogaa. Vilkas verenkierto kasvojen alueella on varmasti yksi tärkeimmistä syistä, miksi en koe tarvitsevani enempää kosmetiikkaa tai esimerkiksi kosmetologikäyntejä. Palaan tähän pian!