Kasvojoogaa_Jaksa_Paremmin

Kasvojooga on edullisinta kasvojenhoitoa

Kerroin edellisessä blogikirjoituksessani, etten käytä kallista kosmetiikkaa, käy kosmetologilla tai ylläpidä monimutkaisia tai -vaiheisia ihonhoitorutiineja. Se ei silti tarkoita, ettenkö olisi valmis näkemään vaivaa ulkonäköni eteen – joskin “vaivaa” on väärä sana, sillä nautin niin päivittäisestä konjac-sienellä pesusta, kuukausittaisesta mikroneulauksesta kuin kasvojoogastakin. Etenkin kasvojooga on niin luonnollinen osa elämääni, etten aina edes tajua sitä tekeväni – vähän samaan tyyliin, kuin ihmiset huomaamattaan venyttelevät herättyään.

Miten minusta tuli kasvojoogi

Tutustuin kasvojoogaan jo 80-luvulla Valittujen Palojen hyvinvointikirjasta. Lapsen mielestä harjoitukset olivat mitä hauskimpia, ja äitini oli supertaitava kasvojen vääntelijä (hän osasi mm. liikuttaa pelkkiä korviaan ja on siksi ikuisesti kasvojoogaidolini, vaikka ainakin väittää hukanneensa kyseisen taidon).

Elettiin edelleen kasaria, kun pääsin R-vikani takia puheterapiaan. Siellä opin hauskoja kielitemppuja – ja sen R-kirjaimen, sopivasti ennen koulunalkua. Moisten kielivääntelyiden ansiosta en varmastikaan ikinä saa kaksoisleukaa.

Aloin tehdä mallintöitä 16-vuotiaana, ja silloin oli opeteltava hymyilemään leveästi kuitenkin pitäen silmät auki. Kuvauksissa kyseistä taitoa sai välillä esitellä kahdeksan tunnin ajan lähes tauotta. Silloin kiinnostuin myös siitä, miten “kannan” kasvojani – hyvästä ryhdistä puhutaan paljon, mutta kasvojen perusilmettä ei koeta vastaavalla tavalla muokattavana asiana. Mielestäni kasvojoogan parasta antia on nimenomaan päästä eroon siitä kuuluisasta bitchy resting facesta, samoin kuin kurtistelusta, mutristelusta ja siristelystä. Niin ja tiesithän, että ylä- ja alahampaidesi ei pitäisi koskettaa kuin syödessä?

90-luvun lopulla tein yhden ensimmäisistä mallikeikoistani Finavialle. Mielestäni olin jo oppinut pitämään silmät auki hymyillessä, mutta tässä kuvassa se ei siltä näytä. Ainakin hampaat näkyvät kiitettävästi.

Kasvojooga teki uutta tulemista kolmisen vuotta sitten, jolloin päätin myös alkaa jakamaan osaamistani kasvojoogatuntien muodossa – olinhan ohjannut muita joogatunteja jo useamman vuoden ajan. Tunteja on tarjolla harvoin, mutta silloin ne ovat yleensä sangen suosittuja. Parhaimmillaan, tai pahimmillaan, ohjasin kasvojoogaa yli 80 hengelle kerrallaan Joogafestivaaleilla. Olen myös reissannut Kristiinankaupunkiin ja Pietarsaareen kasvojoogaa opettamaan, meitä kasvojoogaopeja kun ei ole Suomessa kuin muutama. Koska muistiinpanojen raapustaminen kasvojoogatunnin aikana ei ollut mitenkään suositeltavaa, tein myös Kasvojoogaopas-ekirjan, josta onkin tullut ihan suosittu.

Olen päässyt jakamaan kasvojoogan ilosanomaa myös Nelosen Jaksa Paremmin -ohjelmassa, lehdissä ja naistenlehtien blogeissa. Jos innostut kokeilemaan, pääset katsomaan muutaman liikkeen esimerkiksi Kotilieden sivuilta tai Naiselo-blogista.

Jaksa Paremmin -ohjelman Petra testasi kasvojoogaa kanssani.

Kasvojoogan monet hyödyt

Kasvojoogaa on tutkittu Northwesternin yliopistossa, ja siinä todettiin suurimpien ulkonäöllisten hyötyjen tulevan poskilihaksien vahvistumisesta. Korkeammat poskipäät kirjaimellisesti nostavat ilmettä.

Nenän päällä oleva nirsolihas tuottaa monien kasvoille Sibelius-rypyt. Ne voi joko kantaa ylpeydellä, kuten Pikku Myy, tai opetella kasvojoogan avulla pitämään kulmakarvojen välin rentona. Myös kulmakarvojen kaarta on mahdollista vahvistaa, ja ylipäätään opetella pitämään silmiään enemmän auki – kuten ehkä joskus nuorempana. Nenän alta suupieliin kulkevat nenäjuonteet saa kohotettua erilaisilla poskiharjoituksilla, joista monet samalla nostavat suupieliä positiivisempaan ilmeeseen. Erityisesti miehet haluavat vahvistaa leukalinjaansa ja monet haluavat kiinteyttää kaksoisleukaansa. Kasvojoogatunnin toivelistalla on usein myös silmäpussien häivytys, kadonneen ylähuulen metsästys ja kaulan ryppyjen oikaisu.

Kasvojoogan avulla voi saada pulleammat huulet
Kasvojoogaamalla saa huuliin uutta täyteläisyyttä.

Kasvojoogasta saa myös apua kireisiin purulihaksiin ja sen myötä jopa yönarskutteluun. Sitä käytetään myös lihastoiminnan palauttamiseen kasvohalvausten jälkeen. Ja kuten minunkin tapauksessani, osa liikkeistä on tuttuja myös puheterapiasta.

Kasvojoogaa arjessani

Itselläni ei vielä tähän 38 vuoden ikään mennessä ole ehtinyt kertyä kohtia, mitä haluaisin muuttaa – ehkä kiitos elinikäisen kasvojoogan – mutta kylläkin monia kohtia, joiden en haluaisi kauheasti muuttuvan, ainakaan ihan vielä.

Oma naamasyntini on otsan kurtistelu. Veikeästi epäsymmetriset kulmakarvani suorastaan tanssivat otsallani puhuessani, kun innostun jostain, ja neljänkympin lähestyessä se kyllä väistämättä alkaa muodostaa ryppyjä. Silittelen ja ojentelen otsaani päivän mittaan, ja opettelen vähän vähemmän ilmeikästä esiintymistyyliä esimerkiksi presentoidessani.

Kasvojoogalla voi ehkäistä otsan ryppyjä

Teen joka päivä muutaman kasvojen verenkiertoa parantavan liikkeen, sillä vilkas verenkierto tuo mukanaan ihon keskiosiin myös C-vitamiinia, kollageenin rakennusainetta. Istun harvoin paikoilleni tekemään pitkää kasvojoogasessiota, mutta teen liikkeitä päivittäin viihdyttäen samalla 1- ja 3-vuotiaita tyttäriäni. Mahtaakohan heistäkin kasvaa elinikäisiä kasvojoogeja?

Viime syksynä sain kasvojoogaharjoituksiini uutta tehoa, kun tutustuin kasvojoogalaite Lipperiin. Olin vähintäänkin skeptinen moisen hilavitkuttimen suhteen, mutta niin vain sain todeta sen erittäin tehokkaaksi laitteeksi. Sen avulla saa tehtyä 20 minuutin harjoituksen minuutissa, mikä sopii loistavasti tällaiselle tehokkuusintoilijalle. Lipperistä tulee pian oma kirjoituksensa, pysykäähän kanavalla!