Kohtuullisuuden aika

Esikoisen syntymä ei vielä saanut tahtiani hidastumaan. Ensimmäisien 15 kuukautensa aikana hän matkusti kanssamme 11 ulkomaanmatkaa, enimmäkseen mieheni työmatkoja. Sitten tulikin täysstoppi.

Toinen raskauteni ei ollut ihan yhtä mutkaton kuin ensimmäinen. Olin sairaslomalla koko raskauden, ison osan siitä vaakatasossa. 99 % ajasta olin kotona, yli kahdeksan kuukauden ajan. En voinut juurikaan harrastaa liikuntaa, enkä jaksanut kauheasti puuhastella mitään.

Kirjoittelin näitä blogeja varastoon, luin kirjoja ja katselin elokuvia. Noiden pitkien raskauskuukausien aikana jokainen ystävän vierailu oli suuri ilo. Loppuvaiheessa voin jo paremmin ja kävin muutaman kerran esikoisen kanssa ravintolalounaalla puolen kilometrin päässä. Ne olivat niin suurta juhlaa, että muistan ne edelleen, vaikka kyse oli tavallisista buffet-lounaista – sellaisista, mitä moni syö päivittäin.

Raskauden jälkeen oloni parani nopeasti. Aivan tavalliset asiat tuntuivat mahtavilta: Kävelyt, tanssitunnit, uimahallissa käyminen. Aivan tavallista elämää osasi arvostaa täysin uudella tavalla.

Artikkelikuva on esikoiseni ottama lähikuva kirpparilta löytämästäni tyllihameesta. Korvatakseen perutun viikkotanssitunnin, hän tanssii nyt aamusta iltaan kotona.