Miksi haluan ostaa käytettyä

Blogi on julkaistu vieraskynänä myös rekki.fi -palvelussa.

Ostan käytännössä kaikki omat vaatteeni ja valtaosan 1- ja 3- vuotiaiden tytärteni vaatteista käytettynä. Tästä on salakavalasti tullut suorastaan kunnia-asia ja olen valmis näkemään vaivaa löytääkseni tarvitsemani vaatteet kirppiksiltä. Käytetyn ostamiseen on monta motivaattoria, joista tässä minulle tärkeimmät.

Luonnonvarojen säästö

Jos on viime aikoina lukenut lehtiä tai blogeja, tulee varmasti ensimmäisenä  mieleen, että second-hand on lisännyt kiinnostavuuttaan erityisesti ympäristösyistä. Teema puhuttelee toki minuakin, onhan pikamuoti pahimpia ympäristön tuhoajia. Hiilidioksipäästöjen lisäksi itseäni kaihertaa erityisesti puuvillanviljelyyn tarvittavat vesimäärät ja kankaiden värjäämiseen käytettävät myrkyt, sekä nahkatuotteiden kohdalla eläinten kohtelu. Ja vaikkei ihmistä ehkä luonnonvaraksi voikaan laskea, hiertää vaatetta ostaessa toki myös sen usein epäeettinen tuotantoketju. Kierrätetty muoti ei toki ole näistä synneistä vapaa, mutta kuitenkin valtavasti uuden ostamista parempi vaihtoehto. Tietenkään käytettyäkään ei pidä ostaa kuin tarpeeseen!
Myös lempparipaitani on kirppislöytö

Säästäväisyys

Olen aina ollut säästäväinen. Nyt kun olen tottunut käytettyjen vaatteiden edullisiin hintoihin, tuntuvat uusien vaatteiden hinnat suorastaan pöyristyttäviltä. Miksi ihmeessä maksaisin 40 € halpisketjun jakusta, kun voin saada sellaisen käytettynä kympillä? Tai parilla – kolmellakympillä jo laatumerkin vastaavan?
Vaatekaapistani löytyy jokainen sukkapari mukaanlukien satakunta vaatetta. Ostan vain tarpeeseen ja harkitsen hankintoja tarkkaan, mutta huteja silti aina välillä tulee, kun joku vaate ei toimikaan käytössä. Erityinen inhokkini ovat pölyä keräävät tummat vaatteet, jotka yleensä laitan nopeasti takaisin kiertoon. En oikein jaksa tarrarullailla. Kun on ostanut käytettynä, ei virhehankinnoista yleensä synny juurikaan taloudellista tappiota. Useimmiten kokeilussa häviää muutaman euron postikulut tai noutamisen vaivan, joita voi pitää pienenä “vuokrana” vaatteen muutamasta käyttökerrasta.

Laatu

Mielestäni ensimmäisissä pesuissa huonoksi menevät vaatteet pitäisi kieltää lailla. Sitä odotellessa käytetyn ostaminen ajaa saman asian. Kivijalkakirppareilla vaatteen kunnon arvioiminen jää omalle kontolle. Ammattimaisilla kauppapaikoilla kuten Rekillä arvioinnin ovat tehneet ammattilaiset, jotka tosiaankin työkseen syynäävät käytettyjä vaatteita.
Jos vaate on käytetty mutta edelleen hyväkuntoiseksi todettu, tiedät sen olevan laadukas.

Uskon, että second-hand markkinan kasvaessa myös vaatteiden jälleenmyyntiarvolla alkaa olla merkitystä. Autokaupoilla mietitään, miten hankinnan arvo säilyy, sillä autoille on jo olemassa käytettyjen markkina. Samaa voi sanoa esimerkiksi designkalusteista ja lastenrattaista. Vaatepuolella joidenkin lasten merkkivaatteiden kohdalla jälkimarkkina on jo varsin hyvä. Ei varmasti olla kaukana siitä, että jo ostotilanteessa mietittäisiin myös aikuisten vaatteiden käyttökestävyyttä ja siirtymistä seuraaville käyttäjille.

Tämä kirppikseltä ostettu joogahaalari ei tuntunutkaan omalta, joten se jatkoi pian matkaansa

Muoti ei aina osu

Esikoisen raskausaika tuntui pitkältä kuin nälkävuosi ja kun viimein vuoden 2016 muutuimme kahdeksi jotakuinkin erilliseksi olennoksi, lähdin vähän kiertelemään kauppoihin. Ajatus parista uudesta vaatekappaleesta raskausajan ääriminimalistisen vaatevaraston jälkeen houkutteli kovasti. Tuon talven vaatemallistot olivat kuitenkin valtava pettymys. Kaikki läheisen ostoskeskuksen ketjuliikkeet tuntuivat olevan täynnä kirjavia kuvioita sekä omituisia muumuja, joihin en halunnut hukuttautua. Onneksi nettikirppareilta löytyi muidenkin kausien vaatteita, jotka sopivat paremmin omaan makuuni. Tuo kokemus taisi olla iso sysäys yksinomaan käytetyn ostajaksi.

Herkkä iho

Yksi hieman erikoisempi syy käytetyn ostamiseen omalla kohdallani on herkkä iho. Minua harmittaa, jos vaatteen edellinen omistaja on lotrannut hajustettua pesuainetta, mutta se ei ole ollenkaan niin paha kuin uusien vaatteiden hyönteistorjunta- ja muut käsittelyaineet. Pahimpia ovat uudet, tummat housut, joita saatan joutua pesemään jopa neljä kertaa ennenkuin pystyn käyttämään niitä. Arvostan, jos joku muu on tehnyt nuo pesukerrat puolestani.

Edelläkävijyys

Jos ollaan rehellisiä, on käytetyn ostaminen ainakin minulle myös eräänlainen merkki edelläkävijyydestä. Yhä useamman siirtyessä ostamaan ainakin osittain käytettyä, on mukavaa kuulua ennemmin aikaisten omaksujien kuin viimeisten mohikaanien joukkoon.

Kun saan kehuja vaatteistani, on mukavaa sanoa niiden olevan kirpparilta. Erityisesti Karl Lagelfeldin kissapipo on herättänyt paljon kiinnostusta. Olisi suorastaan noloa kertoa maksaneensa satasen akryylipiposta, mutta 25 euron kirpputorilöytönä se saakin sympatiat.

Löytämisen ilo

Metsästäjä-keräilijänä ihminen kaipaa yhä löytämisen iloa. Joku saa sitä uudenkin tavaran shoppailusta, mutta minulle sen negatiiviset puolet peittävät riemun. Uutta ostan vain viimeisenä keinona, kun käytettyä ei kertakaikkisesti löydy, enkä tunne silloin iloa vaan enemmänkin epäonnistumista. Second-hand löydöistä sen sijaan iloitsen avoimesti ja saatan jopa postata niistä Instagramiin.Suurin syy käytetyn ostamiseen onkin tietenkin se, että minulla on siitä niin hyviä kokemuksia. Melkein kaikki lempivaatteeni ovat löytäneet tiensä luokseni edullisesti ja laatunsa todistaneina, käytettyinä.