Minimalistin takit

Takki on yleensä vaatekaupan kalleimpia vaatteita. Suomessa takkia tarvitsee lähes ympäri vuoden, eikä yhdellä pärjää oikein millään. Olen leveäharteinen ja minun on usein vaikea löytää takkeja, joissa kädentiet ovat riittävän väljät. Olen takkieni suhteen muutenkin aika vaativa. Haluan takkieni olevan laadukkaita, tyylikkäitä ja erittäin monikäyttöisiä. Oletan takin kestävän käytössä vähintään kymmenen vuotta, joten voin ostaa sen melkein yhtä hyvin uutena kuin käytettynä – Kustannus tai ympäristökuorma ei muodostu kohtuuttomaksi kummallakaan tavalla.

Etsin yli vuoden vedenpitävää, ohutta kuoritakkia. Ensimmäinen Torista ostamani olikin liian pieni ja päätyi takaisin myyntiin, toisen Zadaasta löytämäni takin myyjä ghostasi minut totaalisesti. Mietin jo uuden ostamista, kunnes Facebook Marketplacesta löytyi juuri sopiva, Partioaitan oman Frilufts-merkin musta, vedenpitävä kuoritakki. 32,90 € posteineen, eli 1/3 uuden hinnasta. Uuden ostamalla olisi toki päässyt helpommalla, mutta tässä oli jännitystä ja löytämisen riemua.

Kuoritakin myötä takkikokoelmani on (minulle) täydellinen ja voin esitellä sen ylpeänä.

1. Se täydellinen musta nahkatakki

Käytössä aina kuin vain mahdollista. Sopii kaikkeen. Löytyi käytettynä vuonna 2012 huutonetistä, ja kustansi 47 €. Elloksen omaa JSFN-merkkiä ja yllättänyt laadullaan. Itken vuolaasti, jos tämä joskus katoaa.

Nahkatakki käytössä elämäni ensimmäisessä instakuvassa 2013. Mulberryn huivin ja laukun, Ray-Banit ja Niken kiilakorkotennarit olen myynyt eteenpäin, topin kulutin tekstiilijätteeksi asti, mutta farkkujen kohtalosta ei valitettavasti ole mielikuvaa.

2. Klassinen musta trenssitakki

Stockmannin omaa mallistoa. Ostin uutena alennuksesta 2014.

Trenssitakissa Web Summitissa Dublinissa 2015. Vierellä kaksi Rekin perustajista, Bertha ja Tero. Rekki myy laadukkaita käytettyjä vaatteita verkossa.

3. Tummansininen toppatakki

En käytä untuvaa enkä turkiksia, en mielelläni edes tekoturkista (koska en halua olla luomassa kysyntää turkiksille). Ostin G-Star RAWn tummansinisen vanutäytteisen Whistler-toppatakin Zürichistä 2014 ja olen käyttänyt sitä nyt viisi talvea. (Viime talveksi ostin käytetyn Makian parkan, jonka alle mahtui kantorepussa nuorempi tyttäremme, mutta se menee takaisin kiertoon syksyllä.) G-Starin vanutoppis ei ole lämpimin mahdollinen takki, mutta pitkänmallisena ja malliltaan “tiiviinä” riittävän lämmin, ja onkin käytössä puolet vuodesta. Tämä takki sopii niin pulkkamäkeen kuin talvihautajaisiinkin, jos on liian kylmää trenssitakille. Toppatakin etutaskut ovat harmillisen pienet, sillä sormikkaat tai lapaset meinaavat aina tippua niistä. Olenkin välillä klipsannut sormikkaat kiinni hihoihin kuin pikkulapsilla. Vuorikangasta olen joutunut kerran korjaamaan, mutta muutoin takki on kuin uusi ja menee toivottavasti vielä ainakin toiset viisi vuotta.

Toppatakissa markkinointitoimistomme laamavaelluksella.

4. Musta kuoritakki

Kirjoituksen alussa mainittu kuoritakki on siis uusin tulokas takkikaapissani. Lämpimän mikrokuituhupparin avulla siitä saa sopivan ympäri vuoden lukuunottamatta kovimpia pakkasia, milloin urheilen toppatakissa. Takki pitää vettä ja tuulta. Aloittaessani kuoritakin metsästyksen luovuin kymmenvuotiaasta laskettelutakista, sadetakista ja juoksutakista, joista oikein mikään ei päässyt koskaan käyttöön. Toivottavasti Frilufts lunastaa odotukset!

Jos oikeasti haluaisi pärjätä vain yhdellä takilla, musta kuoritakki olisi hyvä vaihtoehto.

Artikkelikuva on lavastettu. Oikeasti toppatakki viettää kesät vaatekaapin ylähyllyllä toppahousujen kanssa.

Tämä ei ole mikään “nämä takit tarvitset” -ohjeisto. Pyh sellaisille! Juoksija tarvinnee juoksutakin, laskettelija laskettelutakin, yksi ei käytä nahkaa ja toinen inhoaa trenssitakkeja. Nämä ovat ne takit, millä minä rullaan. Olisi tosi kiinnostavaa tietää, millaisia takkeja sinun kaapistasi löytyy, ja oletko niihin tyytyväinen.

4 thoughts on “Minimalistin takit”

  1. Mulla on useampia takkeja, osin turhiakin. Eniten käytössä on Marimekon takki jonka ostin 5 tai 6 vuotta sitten. Siinä on irrotettava vuori, joten toimii syksystä pitkälle kevääseen saakka. Harmi kyllä päällilangas on kulunut ja hihansuut rispaantuneet. Mietinkin että kuinka kauan sitä vielä kehtaa käyttää…

    Ulkoilutakit ovat myös suht kovassa käytössä myös. Lisäksi yksi hienompi siisti takki, jota en kyllä ole käyttänyt kuin pari kertaa.

    1. Näkemättä vaikea sanoa, mutta eikö hihansuita voisi jotenkin päällystää tai uusia, vaikka ihan eri kankaallakin? Toisaalta, myyhän Guccikin valmiiksi likaisia lenkkareita, ja farkuthan kulutetaan usein valmiiksi.

  2. Metsästystakki mallia jahti jakt. Se on noin 15 vuotta vanha ja miksikään se ei mene vaikka käytetty on ja urakalla. 😀

    Desigualin maitokahvin värinen puolipitkä trenssimäinen takki. Käytännön syistä pyhätakiksi valikoitui koirieni pohjavillan värinen takki. Varmaan kymmenen vuotta vanha ja moneen kertaan parsittu.

    Työnantajan maksama revolution racen kalliimman pään kuoritakki. Ihan käsittämättömän kauhistuttava muovipussi päällä. Kivasti muotoiltu tosin.

    Musta erittäin perus shoftshelltakki. Aivan ihana päällä millä säällä hyvänsä. Saatu lahjaksi joskus kymmenisen vuotta sitten.

    Täyspitkä musta villakangastakki pitkien mekkojen kanssa käytettäväksi. Käyttöä on kolme kertaa vuodessa, mutta toi on torista ostettu viidellätoista eurolla.

    Yhden firman markkinointikatalogin harmaa ja maailman rumin tikkivillakangastakki. Tätä takkia tulee pidettyä yli kolmenkympin pakkasilla, koska sillä pärjää seistä pari tuntia pakkasessa vaikka alla olisi vain t-paita. Järjetön määrä käytännöllisiä ja isoja taskuja.

    Desigualin musta ohut kesätakki. Kauniin kirjailun takia piti saada ja on myös käytetty paljon. Se tuli ebaysta parillakympillä käytettynä.

    Musta puolipitkä villakangastakki. 10€ Torista.

    Työnantajan maksama huomiöväritakki keltaisena ja oranssina. Joo. Näitä nyt vaan pitää olla.

    Sadetakki työnantajan määräämänä oranssina.

    Pinkki kuoritakki. Ihan vaan kun ilmaiseksi sai. 😀

    Musta nahkainen blazer -tyyppinen takki. Käy virallisempiin ulkotilaisuuksiin lämpimyytensä ansiosta.

    Olipas niitä yllättävän paljon.

    Ja sitten on vielä ne mitkä odottaa sitä että raskin myydä ne.
    Haudob vaatteita kaapissa ihan älyttömiä aikoja ennen kuin raskin myydä ne eteenpäin.

    1. Hyvä kokoelma ja kiva, että oot myös tehnyt löytöjä käytettynä. Tarjontaa on tosi paljon!

      Mullakin oli ennen aina takki tai parikin promohommien puolesta! Erityisellä lämmöllä muistelen Bimmerparty-softshelliä, joka oli mulla ainoana takkina Islanninmatkallakin. Mun hartiat vain kasvoi liian isoiksi siihen tankotanssivuosina ja se siirtyi ahkerammalle Partykävijälle.

Leave a Reply