Parhaat raivausvinkit kaappien läpikäymiseen

Kotona oleskelulla on ainakin minuun ollut aina sama vaikutus: Kaikki ylimääräinen roina alkaa ärsyttämään. Sitä on säästänyt kaikenlaista “pahan päivän varalle”, mutta saakin huomata, ettei edes koko raskauden kestävä sairasloma ole riittävän paha päivä, että niihin tarvitsisi kajota. Elän toivossa, että kaikki ylimääräinen olisi jo karsittu kodistamme, mutta palataan asiaan muutaman viikon päästä, kun seiniä on taas tuijoteltu. Sillä aikaa parhaat vinkkini kaikille, jotka tällä hetkellä kodeissaan miettivät: “Jaa, kai sitä vois sitten vaikka viimeinkin siivota nuo kaapit.”

Raivausvinkki 1: Tyhjennä kaappi


Tästä kohdasta et pääse yli etkä ympäri: raivaaminen alkaa kaapin tyhjentämisellä. Kaapin voi tyhjentää (puhtaalle) lattialle tai vaikka sängylle. Tärkeintä on, että joka ikinen tavara tulee käsittelyyn. Napsimalla poistettavia tavaroita sieltä täältä tekee projektista varmuudella ikuisen.

Raivausvinkki 2: Tee tehokkaasti, älä tauotta


Keskity yhteen kaappiin/ kaapistoon/ lipastoon kerrallaan. Yksi kaappi per päivä on luultavasti hyvä tahti. Työskentele tunti kerrallaan ja pidä viiden minuutin tauko. Kolmen tunnin jälkeen voit pitää 15 minuutin ruokatauon, jolloin syöt jotain valmiina olevaa ruokaa, joka ei aiheuta väsymystä. Liian pitkät tauot tappavat flown. Tuntikausien rehkiminen ilman taukoja puolestaan uuvuttaa niin, että loput kaapit jäävät taatusti oman onnensa nojaan. Laita siis kello soimaan ja pidä ennaltapäätetyt tauot. Puhelin kannattaa laittaa lentotilaan.

Älä poistu valitun kaapin luota työaikana, jos suinkin mahdollista. Ota vesipullo lähelle ja käy vessassa tauoilla. Ideaalitilanteessa saat työskennellä yksin, mutta tarvittaessa selitä muille perheenjäsenille, että olet hetken käytettävissä, kun kello seuraavan kerran soi.

Raivausvinkki 3: Lajittele paikan päällä


Tavarat tai vaatteet, joita varmuudella tiedät vielä käyttäväsi, pääsevät heti takaisin kaappiin. Yleensä se, että tavara tai vaate on ollut hiljattain käytössä, on hyvä merkki siitä, että sille on jatkossakin käyttöä. Kaikki muut pääsevät johonkin seuraavista kasseista (ikea-kassit ovat loistavia tähän tarkoitukseen).
  • Ehkä. Jos et ole ihan varma tavaran tai vaatteen tarpeellisuudesta, laita se “ehkä”-kassiin. Sitten viet kassin puoleksi vuodeksi vaikkapa verkkokellariin ja huomaat, ettet tosiaan tarvitse mitään sieltä. Silloin voit lajitella sen sisällön kahteen seuraavaan kategoriaan.
  • Kirpparille. Laita tähän kassiin tavarat, joista uskot saavasi rahaa. Aseta itsellesi joku hintaraja, esimerkiksi 5 tai 20 euroa. Raja riippuu omasta viitseliäisyydestäsi ja taloustilanteestasi. Jos tavaran jälleenmyyntiarvo jää rajan alle, laita se seuraavaan kassiin. Aseta myös aikaraja, esimerkiksi yksi kuukausi: jos tavarat eivät ole kuukauden sisällä netti- tai kivijalkakirppiksellä, siirrä ne seuraavaan kategoriaan.
  • Lahjoitetaan. Hyväkuntoiset ja puhtaat vaatteet ja tavarat voit lahjoittaa esimerkiksi Fidalle, SPR:lle tai Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskukselle. Valitse omaan arvomaailmaasi sopiva taho. Tärkeää on myös, että lahjoitusten vieminen ole liian vaikeaa, koska silloin se jää helposti tekemättä. Itse vien kaiken tarpeettoman mutta hyväkuntoisen viereiseen kauppakeskukseen, Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen keräykseen.
  • Kierrätetään materiaalina. Laita sellaiset tavarat ja vaatteet, joita ei voi enää hyödyntää sellaisenaan, tässä vaiheessa yhteen kassiin. Koska tavoitteena on olla tehokas, ei kannata säntäillä ympäriinsä, vaan laittaa tekstiilijäte, paperit, metallit yms ja sekajäte samaan kassiin. Aseta tämänkin kassin käsittelylle selkeä ja lyhyt aikaraja, esimerkiksi yksi vuorokausi.
  • Kuuluu muualle. Tehokkuuden nimissä myös muualle kotiin kuuluvat tavarat kannattaa tässä vaiheessa laittaa yhteen kassiin. Jos lähdet säntäilemään ympäri asuntoa, ajatus helposti katkeaa ja päädyt tekemään jotain muuta. Tämänkin kassin sisältö käsitellään päivän päätteeksi.
    • Tämä kuva on edellisestä muutosta neljän vuoden takaa. Etualalla ovat ainoat esineet, joilla on minulle aidosti tunnearvoa. En puhu repusta.

    Raivausvinkki 4: Kuvaa, jos pelkäät kaipaavasi


    Jos säästät tavaroita ja vaatteita, joita et käytä, mutta joista et oikein haluaisi luopuakaan, ota niistä kuva. Itselläni on kuvia niin 80-90-luvun lempileluista (nämä tosin löysin netistä), omien lasteni vauvaleluista kuin vuosien mittaan kaapissani käyneistä vaatteistakin. Osa kuvista on tullut otettua nettikirppareita varten, osa vain muistoksi. Ainakin minulle kuvan katselu riittää muiston palauttamiseksi kaikkien muiden paitsi kolmen rakkaan pehmolelun kohdalla. Siitä päästäänkin seuraavaan vinkkiin…

    Kerran käytettyjä hääpukuja siellä, minne ne kuuluvat: Kierrätyskeskuksessa! Kuva Nihtisillasta.

    Raivausvinkki 5: Aarrelaatikko


    Valitse kaapista yksi hylly, kenkälaatikko tms ja nimeä se aarrelaatikoksesi. Siihen pitää mahtua kaikki ne tavarat ja myös vaatteet, joita et käytä tai jotka eivät ole esillä koristeena. Tähän kategoriaan menevät hääpuvut, lapsuusmuistot, päiväkirjat ja muut vastaavat. Aarrelaatikko voi toki olla isompikin, vaikka kokonainen kaappi tai lipasto. Olennaista on, että kaikki tavarat, joita säilytät vain niiden tunnearvon vuoksi, ovat yhdessä paikassa – esimerkiksi hääpuku ei kuulu muiden vaatteiden joukkoon vaatekaappiin (minun mielestäni se kuuluu kierrätykseen). Kun “aarteesi” ovat yhdessä paikassa, näet kuinka paljon ne vievät tilaa. Sitten voit verrata tuota tilaa kotisi neliöhintaan.

    Tsemppiä raivaukseen!