Kokeilin Instagramin koru- ja bikiniyhteistöitä

Jos käytät Instagramia avoimella profiililla, olet luultavasti saanut yhteistyötarjouksia. Vaikka itselläni on (kirjoitushetkellä) vain käsittääkseni ihan tavanomaiset 1562 seuraajaa, yhteistyötarjouksia sateli viime kesänä kymmenen per postaus -tahtia. Lopulta uteliaisuus voitti, ja päätin kokeilla.

Kuten tiedätte, ostan 95 % vaatteista ja tavaroista käytettynä. Käytännössä tässä blogissa tulee kerrottua niistä kerroista, kun poikkean tavoistani – onnistuneesti tai epäonnistuneesti. Esimerkki onnistuneesta poikkeuksesta on se, kun pitkän harkinnan jälkeen ostin repun uutena. Tämä postaus kertoo epäonnistumisesta, tai oikeastaan kahdesta sellaisesta.

Kaulakoru käytössä Ahvenanmaalla.

Kolme korua neljän sijasta

Olin tehnyt periaatepäätöksen, että alkaisin käyttää enemmän koruja. Korut piristävät ihanasti myös kasvojoogavideoitani, mutta kirppareilta ei tahtonut mieluisia, moderneja koruja löytyä. Kyllä niitä varmaan siellä olisi ollut, mutta korut on vaikea tuoda esille etenkin itsepalvelukirppareilla, jossa ne täytyy käytännössä pakata pikkupusseihin, jotka sitten hautautuvat vaateröykkiöiden alle jopa niillä siisteillä kirppareilla.

Ajattelin, että kun kyse on työstä eli kasvojoogan ohjaamisesta, voin ostaa koruja uutenakin, jos käytettynä ei kertakaikkisesti löydy. “Money makers” eli työhön liittyvät tavarat on kategoria, jonka moni jättää minimalismin ulkopuolelle. Ihan hirveää itsepetosta tässä minun korutapauksessani, näin suoraan sanottuna. Halusin kimaltelevia asioita, keksin tekosyyn.

Tutustuin “ilmaisia koruja” lupaileviin dm-viesteihin, ja valitsi lopulta Crescent Treasuresin, jonka korut näyttivät kivoilta. Heidän lupauksensa oli neljä ilmaista korua ja lisää Instagram-seuraajia, koska he jakaisivat kuvia minusta käyttämässä koruja omalla suositulla tilillään. Kuulosti hyvältä.

Kyllä, tässä vaiheessa 90-luvulla aloittanut ammattimalli minussa mietti, että mallintyöstä pitäisi maksaa. Mutta maailma on muuttunut, eikä kukaan toki alkaisi pohjata mainoskampanjaa minun kännykkäräpsyihini. Ajattelin siis voivani säilyttää ammattiylpeyteni, vaikka yhdessä Instagram-kuvassani olisikin ilmaiseksi saatuja koruja, ja sama kuva jaettaisiin heidän tilillään.

Ensimmäiseksi minulle selvisi, että “ilmainen” tarkoittaa “maksa kohtuuttoman kalliit postikulut”. Punnitsin tilannetta ja tulin siihen tulokseen, että 36 euroa neljästä korusta ei kuitenkaan ole paha hinta – olin jo aika ihastunut noihin koruihin. Tilasin:

  • Moniosaisen kaulakorun, jollaisesta olin haaveillut jo vuosia aiemmin nähtyäni vastaavan jossain elokuvassa, joskaan en edes muista missä.
  • Nätit kesäiset korvakorut.
  • Hämmentävän käärmesormuksen, jonka ajattelin tuovan kivaa piristystä kasvojoogiin, joissa kädet ovat paljon esillä.
  • Joogahenkisen värikkään rannekorun, joka oli näistä suurin himotukseni kohde. Jos vihkisormusta ei lasketa, rannekorut ovat ainoa koru, joita käytän arjessa.

Olin todella pettynyt itseeni, kun tavarat tulivat Crescent Treasuresin kotipaikan UK:n sijasta mistäs muualta kuin Kiinasta. Elettiin viimeisiä hetkiä ennen Kiinanyssäköiden lisämaksuja, mutta kyse oli enemmänkin periaatteesta. En halua olla Kiinanyssäköitä vastaanottava ihminen. Ymmärrän, että Kiinassa valmistetaan valtaosa maailman kulutushyödykkeistä, ja että siellä on myös paljon erittäin hyviä ja eettisiä tehtaita. Niiden tuotteet eivät kuitenkaan tule EU:hun yksittäin lähetetyissä pikkupusseissa. Usein Tullin ohi tulevassa nyssäkässä voi olla mitä vain myrkyllisiä materiaaleja, joihin Suomen tai EU:n valvonta ei ylety.

Vielä pettyneempi olin, kun juuri se eniten odotettu eli rannekoru puuttui. Muut korut näyttivät kuitenkin oikein hyviltä. Eivät ne toki olleet mainoksissa lupailtua 18K kultaa, mutta sitä en odottanutkaan. Arvelen, ettei kukaan osta noita koruja täyteen hintaan, joten ymmärsin, että niiden todellinen hinta oli 9 €/kpl. Siihen hintapointtiin korut olivat hyvännäköisiä.

Crescent Treasuresin asiakaspalvelu vastasi nopeasti ja lupasi lähettää rannekorun jälkitoimituksena. Sitä ei nyt kahdeksan kuukauden aikana ole kuulunut, mutta luottokorttiyhtiö palautti neljäsosan tilauksen hinnasta.

Kesäisistä korvakoruista tuli suosikkini, mutta ne ovat sen verran suuret, että liikkuvat helposti, ja taustat tippuvat. Olen hukannut jo kaksi taustaa, eikä tavaroiden hukkaaminen ole tapaistani!

Korut ovat päässeet ahkeraan käyttöön ja niitä näkeekin monilla kasvojoogavideoillani – mutta toki jos olisin tiennyt niiden tulevan Kiinasta, olisin jättänyt korut tilaamatta. Ottamiani kuvia Crescent Treasures ei koskaan käyttänyt, joten mistään “yhteistyöstähän” tässä ei todellakaan ole kyse. Eipä siis tullut uusia seuraajiakaan.

Ihania bikineitä ei koskaan näkynyt

Toinen himotukseni korujen ohella oli uudet bikinit. Näillekin oli jonkinlainen tarve myös työn puolesta, sillä aika ajoin minun täytyy lähettää mallitoimistolle selfie alusvaatteissa tai bikineissä, kun potentiaalinen asiakas haluaa nähdä kroppani sen hetkisen kunnon. Halusin tarkoitukseen nätit bikinit, jotka eivät vie liikaa huomiota tai muuta kroppaani liikaa, mutta näyttävät kivalta. Etsin biksuja kirpparilta kirpparin perään, mutta tarjolla oli selvästi vanhoja malleja – etenkin alaosat ovat muuttuneet viime vuosina melkoisesti, ja koko takapuolen peittävä malli näyttää auttamattoman boomerilta.

Tässä ollaan aiemmin vuosiyhteenvedossani kuvailemani ongelman äärellä. Ostin bikineitä Torista ja päädyin myymään saman tien pois – joskin yhdet ostamani bikinit olivat niin haperoituneet, että päätyivät roskiin, ja sinne meni 13.70 € aivan taivaan tuuliin. Annoin siis itselleni ihan perustellusti luvan ostaa bikinit uutena. Virhe oli ostopaikan valinnassa.

Bikinien tarjoajia oli dm-boksi pullollaan, ja lopulta valitsin KappaCrewn, jolla oli mallistossaan mielettömän upeat valkoiset bikinit. “Postikulut” 22.41 euroa – edullinen hinta kivoista bikineistä. Lisäksi lupailtiin taas näkyvyyttä suosituilla Instagram-tileillä – tein koru- ja bikinitilaukset lähes samaan aikaan, joten en osannut epäillä asiaa. Uudet Instagram-seuraajat olisivat tervetulleita, sillä isompi seuraajamäärä mahdollistaa esimerkiksi ilmaisia ravintolaillallisia, hotelliöitä tai muita palveluita. Ammattivaikuttajaksi en halua, mutta freebie silloin tällöin kelpaisi.

No, bikinejä ei sitten koskaan kuulunut. Luottokorttiyhtiö palautti rahat, mutta olisin totisesti mieluummin ottanut ne bikinit. Ensi keväänä ostan bikinit jostain kivijalkakaupasta, missä pääsen sovittamaan. Valitettavasti en ole nähnyt muualla yhtä kivoja bikinejä kuin nämä toiveikkaana tilaamaani.

Suosittelen näiden kokemusten perusteella jättämään Instagram-yhteistyöt ainoastaan tunnettujen toimijoiden kanssa tehtäväksi. Itse blokkasin kommentoinnin niin, että vain tiliäni seuraavat voivat kommentoida, ja tuntemattomien tahojen yhteistyötarjoukset lähestulkoon loppuivat. Hyvä niin.

Oletko tehnyt Instagram-yhteistöitä entuudestaan tuntemattomien toimijoiden kanssa? Kerro Instagramissa!