Kiitos, Facebook, ja näkemiin

Tiedätte varmaankin Konmarin ajatuksen siitä, että jos jokin ei enää pirskahtele iloa, siitä voi olla hyvä luopua. No, Facebook ei ole tuonut minulle mainittavaa iloa enää vuosiin. Kun liityin Facebookiin vuonna 2007, se oli mahtava paikka pitää yhteyttä sellaisiinkin kavereihin, jotka luulin hävittäneeni. Nykyisin sieltä ei kavereiden kuulumisia tahdo löytyä etsimälläkään, sillä aika moni vaikuttaa lopettaneen Facebookin päivittämisen.

Omia kuuluu kuulumisiani en ole halunnut siellä enää pitkään aikaan jakaa, sillä vuosien varrella minulle on kertynyt Facebook-“kavereita” jo puolisentoista tuhatta. Tietenkään he eivät ole oikeasti kaikki kavereitani, mutta kuitenkin ihmisiä, jotka olen jossain vaiheessa elämäni varrella tavannut – usein työn merkeissä. Mukana on sellaisia vähemmän kuin puolituttuja, joiden ei mielestäni tarvitse todellisia kuulumisiani tietää.

Tietoturvaongelmat ovat yksi syy siihen, etten halua jakaa elämääni Facebookissa. Mutta ollaan rehellisiä: kirjoitan blogia, minulla on semiaktiivinen Instagram-tili ja jaan videoita Youtubessa. Puhelinnumeroni ja sähköpostiosoitteeni löytyvät niin omilta kotisivuiltani kuin myös markkinointitoimistomme sivuilta. Jos joku haluaa varastaa identiteettini, ei hän tarvitse siihen Facebookia.

Lynkkausilmapiiri ja tylyt algoritmit

Eniten minua ärsyttää se, millaiseksi Facebookin ilmapiiri on muuttunut. Siinä missä saman asian kertominen Instagramissa saa sydämiä ja kauniita kehuja, löytyy Facebookista aina joku katkeroitunut puolituttu, joka keksii asiaan ilkeää sanottavaa. Ja aivan jokaiseen kommenttiin joku keksii jotain rasistista tai sovinistista mukahuumoria, lähes poikkeuksetta. En ole selannut Facebookia enää vuosiin, joten en kovin hyvin edes tiedä, mitä sieltä nykyisin löytyy. Mutta sen perusteella, mitä olen kuullut ja ohimennen palveluun kirjautuessa nähnyt, meininki ei ole ihan omien arvojeni ja näkemystäni mukaista.

Viime vuodet olen roikkunut kiinni Facebookissa sillä ajatuksella, että tarvitsen sitä kaupallisiin tarkoituksiin. Olen jakanut sinne näitä blogipostauksia ja kasvojooga-aiheisia YouTube-videoitani lukijoiden ja katselijoiden toivossa. Toivo on ollut lähes turha, sillä Facebook ei pidä minusta eikä halua näyttää postauksiani juuri kenellekään. En ota asiaa henkilökohtaisesti, sillä tiedän Facebookin suosivan aktiivisia käyttäjiä, jotka kommentoivat muille ja reagoivat sisältöihin ahkerasti. Heidän pahimman kilpailijansa palveluun ladatun videon jakaminen saa sekin Facebookin algoritmit tuhahtamaan halveksuvasti.

On Facebookissa jotain hyvääkin

Pidän kovasti Messengeristä, jolla minuun saa yhteyden, ja jolla minä voin pitää yhteyttä vaikkapa sellaisiin vanhoihin koulukavereihin, joiden puhelinnumeroa minulla tuskin on koskaan ollutkaan. Messenger oli yksi syy, miksi en halunnut poistua Facebookista kokonaan.

Lisäksi aina silloin tällöin käytän Facebookia eräänlaisena hakukoneena. Erityisesti pienten paikallisten yritysten tapahtumia ja voimassa olevia aika aukioloaikoja saattaa olla vaikea löytää muualta.

Facebook on myös oiva paikka etsiä tietoja esimerkiksi Tori-myyjistä. Olen jopa törmännyt Tori-huijariin, jolla oli Facebookissa tietoja itsestään syntymäpäivää myöten.

Tarvitsen Facebook-tilin myös työni puolesta, sillä se antaa pääsyn yrityksemme ja asiakkaittemme tileille. Ja minimalistinkin on tärkeää muistaa, että rahaa tuovia asioita ei konmariteta.

Miten Facebook-tili tyhjennetään?

Olen jo pitkään haaveillut oman Facebook-tilini tyhjentämisestä. En siis Facebookista lähtemisestä, vaan nimenomaan sen tyhjentämisestä. Kai se on jonkinlaista itsehillinnän puutetta: Kun kerran olen jakanut edellisenkin blogipostauksen Facebookiin, miksi en jakaisi tätäkin? Kunpa Facebook-tilin voisi tyhjentää!

Itse asiassa, se on aivan mahdollista, joskin erittäin hankalaa. Albumeissa olevat kuvat saa poistettua albumeittain, mutta loput pitää poistaa yksittäin. Samalla poistuvat niihin liittyvät postaukset.

Ryhmät löytyvät omalta sivultaan ja niistä voi poistua yksitellen. Tykätyt sivut löytyvät omalta sivultaan ja nekin voi “unlikettää” yksitellen. Itselläni oli lisäksi poistettavana muutama luomani sivu (jotka eivät olleet enää aktiivisia) ja muutaman sivun ylläpitäjä-status.

Sen jälkeen homma käy hankalammaksi: Asetukset ja yksityisyys alta löytyy Toimintaloki. Sieltä sitä voi sitten yksitellen napsutella julkaisuja, kommentteja, tykkäyksiä ja reaktioita pois. Kun hiiren laittaa oikeaan kohtaan, voi painella enteriä ja toiminnat poistuvat toistensa jälkeen. Muutaman toiminnon välein tosin kursori ei olekaan enää oikeassa kohdassa, ja sitä pitää siirtää.

Katumusharjoitus ja läksy opittavaksi

Tässä vajaan 15 vuoden aikana olin tehnyt julkaisuja, kommentteja, tykkäyksiä ja reaktioita kymmeniä tuhansia. Naputtelin niitä kolmena iltana. Sormet meinasivat krampata ja MacBook ylikuumentua enterin räiskyessä.

Poistoprojektiin meni yhteensä noin 15 tuntia aikaa. Samalla katselin toisella silmällä dokumentteja ja YouTube-videoita, mutta kunnolla ei mihinkään voinut keskittyä.

Siinä sitä oli aikaa miettiä, miten paljon aikaa Facebookille onkaan elämässään antanut. Paljon on ollut hyvää ja hauskaakin, mutta vähempikin olisi riittänyt. Pahimpia olivat ajanjaksot, jolloin olen ollut raskauspahoinvoinnin takia kykenemätön tekemään mitään kovin järkevää – niiltä ajoilta oli pahimmillaan 30 reagointia päivän ajalta. Kenenkään ei pitäisi lukea kolmeakymmentä Facebook-postausta päivässä, saati sitten lukea niin montaa, että päätyy tykkäämään kolmestakymmenestä.

Pahoittelut tässä kollektiivisesti kaikille, joiden postauksissa on nyt yksi tykkäys tai kommentti vähemmän. Jatkossa pyrin onnittelemaan ja ottamaan osaa henkilökohtaisemmin, edes viestillä.

Kiitos, anteeksi, ja nähdään Instassa… joskus

Nyt Facebook-profiilini näyttää tältä, olitpa sitten kaverini tai et. Halusin jättää tutun cover photon, ettei tyhjentynyttä tiliäni niin helposti epäiltäisi huijaukseksi. Avioliittostatuksen toivon hillitsevän kaveripyyntöjä tuntemattomilta. Toive tuntuu olevan turha. Ainakin tämä on hyvä tapa kertoa minua mahdollisesti googlaaville uusille tuttavuuksille, että olen varattu – ei sillä, ettenkö mainitsisi perhettä ensimmäisten viiden lauseen joukossa muutenkin.

Instagramissa yhä olen, tosin sieltäkin poistin kasapäin vanhoja ja uudempiakin postauksia, joista ei ollut mitään hyötyä. Instagramini on kasvojoogan ystäviä, blogini lukijoita ja valokuvamallia etsiviä varten. Käytännössä siis jokainen postaukseni palvelee jotain tarkoitusta. Sori siitä. Jos haluat tietää kuulumiseni, kysy!

En käy Instagramissa päivittäin, mutta pari kertaa viikossa kuitenkin. Tavoitteeni olisi postata jotakin viikottain, mutta aina se ei toteudu. Jos haluat kertoa, millaisia ajatuksia tämä kaikki sinussa herättää, tule Instagramiin.